Hämeenlinnan Karjala-Seura

Karjalan Liitto
 

Hämeenlinnan Karjala-Seuran historia

Talvisodan jälkeisten sekavien olojen aikana Hämeenlinnaankin asettui liki tuhat kotinsa menettänyttä karjalaista. He tunsivat tarvetta kokoontua miettimään yhteisiä ongelmia, pohtimaan tuntematonta tulevaisuuttaan. Saadakseen asialleen enemmän kantavuutta ja tiivistääkseen yhteistyötään he perustivat oman yhteenliittymän, joka otti 15. 10. 1940 nimekseen Hämeenlinnan Karjala-Seura. Saman vuoden joulukuussa seura merkittiin yhdistysrekisteriin ja seuraavan vuoden alusta se liittyi vastaperustetun Karjalan Liiton jäseneksi.

 

Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin viipurilainen Akseli Liljamaa, joka toimi tässä tehtävässä vuosina 1940-44. Kun jatkosodan aikana 1941-44 suurin osa karjalaisista palasi takaisin kotiseudulleen, hiljeni seuran toiminta, muttei koskaan kokonaan lakannut. Kun sitten Karjalasta 1944 jouduttiin uudelleen lähtemään, vilkastui seuran toiminta jälleen.

 

Kuluneen runsaan kuudenkymmenen vuoden aikana on Hämeenlinnan Karjala-Seuralla on ollut monenlaista toimintaa ja on edelleen. Kolme kertaa on seura järjestänyt valtakunnalliset Karjalaiset kesäjuhlat vuosina 1962 ja 1974 sekä viimeksi kesällä 1996. Myös muilla paikkakunnilla järjestettyihin karjalaisiin kesäjuhliin on seura osallistunut runsaslukuisesti. Ei seuran toiminta kuitenkaan vain yhtä juhlimista ole ollut. Vuosien varrella on toiminnassa ollut monia eri alojen ja aihepiirien kerhoja, parhaimmillaan peräti 22 kerhoa. On ollut hyvin menestyneitä kuoroja, on pelattu innolla kyykkää ja harrastettu vilkasta nuorisotoimintaa. Jäsenistön vanhetessa ovat joidenkin kerhojen toiminnat hiljentyneet, mutta esim. nuorten tanhuharrastus on edelleen sekä vilkasta että voitokasta, kiitos hyvien ohjaajien. Lukuisa on se puheenjohtajien ja muiden toimihenkilöiden joukko, joka on menneitten vuosikymmenten aikana innolla seuran toiminnassa ahertanut.

 

Toimintapaikkoja on vuosien varrella ollut useita. Ensin toimittiin Hämeen Suojan tiloissa, 1960-luvun lopusta omassa kerhohuoneistossa Karjalatalossa Aulangontiellä, kunnes 1991 saatiin hankittua aivan kaupungin keskustasta Karjala-Pirtiksi nimetty oma kerhohuoneisto ajanmukaisine tiloineen.


Tulosta sivu
 
Poutapilvi web design Oy