Eurajoen Karjalaseura

Karjalan Liitto
 

Perustaminen


Eurajoelle muuttaneet karjalaiset pitivät tärkeänä, että sodanjälkeisissä olosuhteissa voitaisiin vaalia kotiseudun perinteitä ja saada yhteen Eurajoelle muuttaneet karjalaiset. Perustamisvuodesta lähtien nähtiin tärkeänä ajaa karjalaisten asioita kuntatasolla, vaalipiireihin ja kunnallisiin elimiin pyrittiin saamaan karjalaista edustusta.


Eurajoen seurojentalolla pidettiin 30.01.1946 Eurajoen karjalaisseuran perustava kokous. Läsnä oli 18 seuraa kannattavaa jäsentä ja nimeksi merkittiin Eurajoen karjalaisseura ry. Säännöiksi otettiin Karjalan Liiton toimittamat mallisäännöt. Johtokuntaan valittiin 9 varsinaista jäsentä ja kolme varajäsentä. Seuralle päätettiin painattaa jäsenkortteja 500 kpl, niihin laitettiin painatukseksi Eurajoen karjalaisseura ry, jäsenkortti. Jäsenmaksuksi vahvistettiin 20 mk.


Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Martta Kari, varapuheenjohtajaksi Pekka Lavonen ja rahastonhoitajaksi Aarne Kuisma. Opettaja Martta Kari toimi kaksi vuotta puheenjohtajana. Ensimmäisiä kunnallisvaaliehdokkaita olivat Matti Ovaska, Niilo Luukkanen ja Armas Suutari, maanvuokraus ja asutusmahdollisuuksien selvitys annettiin tehtäväksi Matti Ovaskalle ja Matti Javanaiselle. Ainoana toimikuntana perustettiin huvitoimikunta, jonka jäseneksi valittiin mm. Veikko Miikkulainen. Ensimmäisenä vuonna Kaukomäellä pidettiin karjalaisaiheinen yleisöjuhla.


Kattojärjestöt Karjalan liitto ja Satakunnan karjalaisseurojen piiri toimivat aktiivisesti seurojen suuntaan, mistä osoituksena useat kiertokirjeet ja ne annettiin tiedoksi jäsenistölle. Johtokunnan jäsenille päätettiin tilata "Karjalainen Kansa" -lehti.


Varojen puutteen vuoksi karjalaisille rakentajille suunniteltuja kunniakirjoja ei voitu vielä tilata, osittain tästä syystä ensimmäiset iltamat järjestettiin varainhankinnan vuoksi. Toiminta alkoi vähitellen vireytyä, maksullisia kesäjuhlia päivä- ja iltatilaisuuksineen järjestettiin. Urheilukilpailujen pito aloitettiin. Joulujuhlaa vietettiin kristillisellä opistolla.


Pöytäkirjoissa mainitaan karjalaisten iltojen pitoa jatkettavan entiseen tapaan, mutta vieraskirjassa illat nimetään ompeluilloiksi. Ompeluiltoja pidettiin ainakin kerran kuukaudessa, joskus kahdesti.


Tulosta sivu
 
Poutapilvi web design Oy