Historiikki on esitetty seuran 20-vuotisjuhlassa Viipurin Pyöreässä Tornissa 13.8.2011. Se on julkaistu myös Karjala–lehden verkkosivuilla syyskuussa 2011 ja Vuoksenrantalainen-lehdessä joulukuussa 2011.

Jantusen sukuseura 20 vuotta



Jantusen suku kokoontui ensimmäisiin sukukosteihin lokakuussa 1990. Paikalla Vääksyn Vaappurannassa oli noin 70 sukuyhteydestä innostunutta ja juuristaan kiinnostunutta. Tuolloin oli meneillään useita toisiaan sivuavia sukututkimuksia, ja tapaamisessa päätettiinkin saattaa menossa olevat tutkimukset loppuun. Samalla asetettiin sukuseuran perustamista valmisteleva toimikunta, jossa oli kattava edustus suvun kantataloista.

Tutkimustyön edetessä sukuseuran laajuudeksi rajautui vuonna 1630 syntyneen Elias Yrjönpoika Jantusesta ja hänen puolisostaan Katri Ristontytär Hyväkästä periytyvät jälkeläiset. Elias ja Katri olivat se rohkea nuoripari, joka muutti Kirvusta, Jantulan kylästä, Kaskiselkään kolmen lapsensa kanssa vuonna 1698 etsimään uutta elantoa. He asettuivat Peltomiehen autiotilalle, jota myöhemmin alettiin nimittää Marttilaksi ja josta muodostui näin suvun kantatalo. Ensin kantatalo jaettiin kahdelle pojalle ja sen jälkeen seuraavissa polvissa tiloja jaettiin edelleen pojille ja puusniekoille eli vävyille. Ennen talvisotaa kylässä oli 110 eri tilaa tai torppaa, joista 86 oli muodostettu Jantusten omistamista maista.

Noin vuoden kuluttua suvun ensikokoontumisesta, 21. päivä syyskuuta 1991, perustettiin Jantusen sukuseura ry. Perustamispäätös oli yksimielinen ja 48 Kaskiselän Jantusta allekirjoitti perustamiskirjan. Ensimmäinen allekirjoittaja oli itseoikeutetusti Marttilan kantatalon Kaskiselässä syntynyt perillinen Matti (Erkin poika) Jantunen.

Seuran ensimmäiseksi esimieheksi valittiin Liisa Salo, joka luotsasi seuraa aina vuoteen 2000 saakka. Hänen jälkeensä esimiehenä toimi Tarmo Jantunen aina vuoteen 2007, jolloin nykyinen esimies astui remmiin. Sukuneuvostossa on näiden 20 vuoden aikana ollut yhteensä 36 henkilöä, ja Viipurin kokouksessa valittu Henri on siis sukuneuvoston 37. jäsen.

Koko seuran historian ajan tähän hetkeen saakka ovat toiminnassa olleet kantavina voimina ensimmäinen puheenjohtaja, edesmennyt Liisa Salo, nykyinen kunniapuheen-johtaja Tarmo Jantunen, varapuheenjohtaja Martti Talja ja kokouksessa sukuneuvostosta eronnut Maija Jantunen. He kaikki ovat olleet mukana jo seuran ensimmäisestä hallituksesta alkaen. Erityismaininnan ansaitsee Irma Jantusen sitkeä varhempiin polviin kohdistunut tutkimustyö – ilman sitä ei sukukirja olisi nykyisensä. Lisäksi on monia, monia muita, joiden panos seuran toimintaan on ollut korvaamatonta.

Suku on kokoontunut kosteihin joka vuosi. Kosteissa on vanhan tavan mukaan vaihdettu kuulumisia, syöty hyvin ja viihdytty.

Sukumatkoja vanhoille asuinsijoille Kaskiselkään on tehty vuosina 1995, 1998 ja 2006. Nyt toteutettu matka on järjestyksessä neljäs. Yhteenlaskettuna näille matkoille on osallistunut lähes 330 henkilöä.

Seura sai oman sukuvaakunan vuonna 2001. Sen suunnitteli heraldikko Jukka Suvisaari, jonka käsialaa on myös seuran lippu. Lipun naulaus suoritettiin sukukokouksessa 2003, ja seuraavana vuonna emerituspiispa Matti Sihvonen vihki lipun käyttöön Karjalaisilla kesäjuhlilla Joensuussa.

Lipussa ja vaakunassa toistuvat suvun symbolit: alaosan tyylitelty verkko viittaa suvun kotipitäjästä Vuoksenrannasta löydettyyn maailman vanhimpaan pajusta punottuun kalaverkkoon. Yläosan siipipari viittaa sukunimeen, joka on johdettu etunimestä Johannes. Ilmestyskirjan mukaan evankelista Johanneksen symboli on kotka. Siivet viittaavat myös suvun kantaisä Eliakseen, sillä siivet voidaan tulkita myös korpin siiviksi, ja korppi on profeetta Elian symboli. Siipiparin tulenpunainen väri viittaa kaskenpolttoon, joka oli talonpoikaisen suvun arkipäivää, ja samalla se viittaa suvun kotikylään Kaskiselkään. Värinsä vaakuna ja lippu saivat Karjalan maakunnan ikivanhoista väreistä - punainen, kulta ja hopea. Vuonna 2008 samasta aihiosta tehtiin myös oma vaakuna-aiheinen postimerkki. Sukuseura astui tietokoneaikaan vuonna 2008, kun seura avasi omat internet-sivut. Ne tulivat tarpeeseen, sillä jo vuorokauden kuluessa sivujen julkaisusta tuli verkon kautta ensimmäinen jäsenhakemus!

Suurin ponnistus seuralle on ollut sukukirjan julkaiseminen vuonna 1998. Kirjaa valmisteleva työ alkoi heti ensimmäisten kostien jälkeen. Sukukirjatoimikunta teki mittavan työn Liisa Salon johdolla. Jäseninä toimikunnassa olivat Irma Jantunen, Tarmo Jantunen, Martti Talja ja Tatu Vanhanen. Irma Jantusen tekemän laajan perustutkimuksen ja suvun jäsenten lähettämien aineistojen pohjalta tutkija Jarmo Paikkala kokosi kirjan julkaisuasuunsa. Monet suvun jäsenet ja muutamat ammattitutkijat täydensivät kirjaa artikkeleilla.

Vuosikokouksessa 2010 tehtiin päätös kirjan uuden laitoksen toimittamisesta. Myös uudistetun laitoksen tulee toimittamaan Jarmo Paikkala. Kirjatyöryhmä, johon kuuluvat Seija Halme, Marita Leppälä, Martti Talja ja Rauno Vanhanen, on aloittanut työnsä perhetaulujen ajan tasalla olevien tietojen keräämiseksi sekä uusien oheisartikkelien ja muun aineiston laatimiseksi. Tavoitteena on uuden kirjan julkaiseminen vuonna 2012.

Seuramme on perustettu vaalimaan suvun perinteitä ja edistämään yhteenkuuluvuutta suvun jäsenten keskuudessa. Suku kasvaa kaiken aikaa ja myös kiinnostus juuriin lisääntyy. Tällä hetkellä voi suhtautua luottavaisesti siihen, että seuran toiminta tulee jatkumaan – myös tulevia polvia kiinnostaa "Mist mie oon kotosii?"

Seija Halme