Tapahtumat

 


Antrean Pullit Sukuseuran tapahtumia

Raportti Seuran Pikkujouluista Karjalatalolla 14.12.2019

 

Sukuseuran pikkujouluihin oli kokoontunut kiitettävästi 20 henkilöä Karjalatalolle joulukuun 14. päivä lauantaina klo 12. Karjalatalolla sattui samaan aikaan sopivasti olemaan joulumyyjäiset, joten moni pikkujouluvieras pääsi myös tekemään ostoksia.

 

Ensin kokoonnuttiin talon 1. kerroksen ravintolaan syömään jouluinen buffetlounas. Esko Pulli toivotti sukulaiset tervetulleiksi.

Tämän jälkeen klo 13 noustiin 2. kerroksen Laatokkasaliin, jossa varsinaiset pikkujoulut vietettiin kahvin  ja tortun kera.  Esko esitteli näytteille asettamat akvarellimaalauksensa, joita oli viitisentoista kappaletta.

 

Täällä laulettiin yhteisesti joululaulu ” No onkos tullut kesä nyt talven keskelle” Anna Pullin säestyksellä.

 

Senjälkeen seurasi Raimo Ketolaisen tunnin kestänyt videoesitys sukukuvista. Tästä seurasikin mielenkiintoinen ja vilkas keskustelu, kun läsnäolijat yrittivät tunnistaa kuvissa näkyviä sukulaisiaan.

 

Laatokkasalissa Juhana Pulli möi samalla Seuran sukukirjaa 10 euron hintaan ja sukuviirejä 50 euron hintaan. Kauppa kävikin ihan mukavasti ja illan tulot olivat 200 euroa. Tällä summalla   saatiin kompensoitua Karjalaliiton salista perimää 310 euron vuokraa.

 

Iltapäivän kohokohdaksi muodostui sitten kunniapuheenjohtajamme Seppo Pullin pitämä pikkujoulupuhe. Erittäinen mielenkiintoinen selvitys sukuseuramme tarkoituksesta ja suvun juurista löytyy alta.  Käykääpä lukemassa se sieltä, niin tiedätte mistä olemme kotoisin ja miten kannattaa suhtautua kunniakkaisiin esivanhempiimme.

 

Hauskaa ja mukavaa tarinaa riitti aina kello 17 paikkeille, jonka jälkeen tilaisuus päätettiin. Esko lausui vielä kaikille kiitokset osallistumisesta ja toivotti hyvää kotimatkaa ja joulua.

Esko Pulli

 

 

Kunniapuheenjohtaja Seppo Pullin puhe pikkujoulussa 14.12.2019

 

Arvoisat joulujuhlan osanottajat

Suvun päähenkilö, Esko, pyysi minua lausumaan jotakin positiivista koskien juuriamme, sukuamme, sukuseuraamme ja ennen kaikkea yksilöitä, joista tämä Pullin suku koostuu.

Tuumasta toimeen. Lähdetään liikkeelle juurista. Eskon ja allekirjoittaneen geenikartan tietojen mukaan Pullin suvun miehet ovat sukulinjaltaan N-haploideja, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että olemme Uralin takaisen metsävyöhykkeen suurriistan metsästäjien jälkeläisiä, mikä perimä suomalaisilla miehillä on 70 %:sti vielä tänäkin päivänä. Tämän perimän kansat puhuivat suomalais-ugrilaisia kieliä ja  asuttivat Itä-EurooppaaUralin eteläpuolisilta aroilta nykyisenBelgian pohjoispuolisille alueille aina rauta-ajan jälkeisille vuosisadoille saakka. Se, milloin ja mitä kautta esi-isämme tulivat Kannakselle, voimme vain arvailla. Antreasta löydetty kalaverkko on 7000 vuotta vanha ja osoittaa, että ainakin jo silloin on alueella kalasteltu.

 Suomen naisten sukulinjat ovat geenitutkimusten mukaisesti 80 %:sti peräisin Länsi-Euroopasta, jonka jääkausi Italian Alpeille saakka ulottuvine mannerjäineen erotti Itä-Euroopasta. Näyttää siltä, että suurriistan metsästäjät ovat lähteneet Uralin takaa suurimmalta osin poikamiehinä liikkeelle ja naiset on hankittu tavalla tai toisella matkalla länteen. Todennäköisesti myös Pullin suvun esi-isät ovat saman mallin mukaisesti löytäneet esi-äitimme matkan varrelta. Samalla, kun sukuun tulleet naisemme ovat rikastuttaneet sukuamme omalla Eeva-linjallanne, sukuun tulleet naiset ovat jalostaneet Pullin sukua myös isältään saamillaan geeneillä

Teille, sukuumme vapaaehtoisesti liittyneet naiset, haluan lausua mitä kunnioittavimmin. Olette olleet järkeviä ja ymmärtäväisiä naisia. Antreassa vuodesta 1723 alkaen aina 1900-luvun alkuun nähtävillä olevista kirkonkirjoista selviää, että suvussa ei ole kuninkaan palkitsemia aatelisia, ei suuria sotasankareita eikä edes virkamiehiä, ellei sellaiseksi lasketa lautturia, Antrean kohdalla, Vuoksen ylitysliikenteestä vastannutta Pullin suvun jäsentä. On vain naama noessa kruununtilasta veronsa maksavia kaskiviljelijöitä ja Isojaon jälkeen vakaita sukutilaansa viljeleviä viljelijöitä, Suvusta ei löydy rikollisia, ei työnkarttajia eikä rettelöitsijöitä. Pullin suvulle ehkä tyypillinen voimakas kannanotto ei onneksi näy jälkeen jääneissä asiakirjoissa. Pullin suku on ollut alun perin Hännikäinen ja heidän asuinkylänsä oli v 1557 maakirjan mukaan Hännikkälä, joka Antrean kunnan perustamisen myötä muuttui Hännikkälänniemeksi. Hännikäisten sukutila ja 1690-luvun suurten kuolinvuosien jälkeen Pullin kruununtila Hännikkälänniemi 1 oli varakas tila, jonne naitiin muiden Antrean isojen tilojen tyttäriä ja vastaavasti Pullin talon tyttäret pääsivät hyviin namisiin, naapurikyliin emänniksi. Tilan ja sen väen arvonannosta antavat viitteen useat kylänvanhimman tehtävät ja lukuisat ammattinimikkeet, kuten seppä, räätäli, lautturi ym. Vaikka ajat ovat muuttuneet, Pullin suvun miehet ovat edelleenkin naineet rohkeita ja ymmärtäväisiä naisia. Suvussa ei edelleenkään löydy yhtään vapaaherraa, vaikka vaimot helposti aviomiestään sellaiseksi nimittelevät, kun Pullin suvun miehet ovat taipuvaisia valitsemaan tehtäviään. Suuressa maailmassa sellaista käyttäytymistä kutsutaan halvalla termillä, sovinismi.

Pullin suvun neljä sukuhaaraa perusti v. 2012 Antrean Pullit Sukuseuran. Sukuseuran tarkoitus oli antaa suvun menetetyiltä asuinsijoilta muualle Suomeen sijoitetuille suvun jäsenille kuva suvun taustasta niin pitkälle kuin aikakirjat riittävät ja kuvaus suvun asettumisesta Kanta-Suomeen sotien jälkeen. Tätä tarkoitusta varten  toimitettiin Antrean Pullit Sukukirja. Sukuseuran toisena tarkoituksena on toimia sukua yhdistävänä tekijänä. Tässä tehtäväkentässä tärkeänä viestimenä ovat netin sukusivut, muu julkaisutoiminta ja muu informaatio. Sukuseuran hallituksena Antrean Pullit Sukuseurassa toimii Sukuneuvosto. Sukuneuvosto järjestää kahden vuoden välein sukukokouksen, jonka käytännön järjestelyistä vastaa vuoron perään sukuhaarat. Vuoden 2016 jälkeen  voitiin todeta, että Antrean Pullit sukuseuraan kuuluu Hännikkälänniemen, Vuoksenrannan, Paakkarilan ja Heinjoki-Rajaharju sukuhaarojen lisäksi myös Kirvun sukuhaara, joka edustaa Jaakko Pullin s. 1724 jälkeläisiä.

Antrean Pullit Sukuseura ei ole menetetyn Karjalan haikailemiseen tarkoitettu yhdistys, vaan dynaamiseksi välineeksi tarkoitettu yhteistyöelin, joka antaa Vuoksen länsirannasta ponnistaneelle suvulle sukuylpeyttä, sukuyhteyttä ja toimintakykyä. Meistä erityyppisenä yhdistyksenä toimii Karjalan Liitto, joka vaalii Karjalaisen kulttuurin perinteitä ja toimii menetetyn Karjalan pitäjänseurojen keskuselimenä. Pitäjänseurojen kautta Karjalan Liitolla on henkilöjäsenensä. Sukuseurojen yhteistyöelin on ensisijaisesti Sukuseurojen Keskusliitto. Toki sukuseura voi kuulua Karjalan Liittoon, jos näin halutaan, mutta automaattisesti  jäsenistä ei voi tulla Karjalan Liiton jäseniä, koska sukuseurojen jäseninä ovat myös ei-karjalaiset puolisot, eivätkä myöskään kaikki Pullin nuoret halua Karjalan Liiton jäsenyyttä.

Me Pullin suku emme ole enää vain arvokas talonpoikainen suku, vaan olemme tänä päivänä modernisti koulutettu, teologisen, tieteellisen, taiteellisen, teknisen, taloudellisen, ym. koulutuksen saanut suku, joka katsoo luottavaisena tulevaisuuteen, on ylpeä taustastaan ja pitää myös sukuseuran kautta laajempaa yhteyttä toisiinsa. Vaalikaamme sukuseuraamme intensiivisesti

Hyvää Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta

Seppo Pulli

- - -

 

19.8.2020

 

KUTSU ANTREAN PULLIT SUKUSEURA RY:N SUKUKOKOUKSEEN

Sukukokous pidetään Lohjalla 19.9.2020 klo 13.30 
Gasthaus Lohjassa sukujuhlan yhteydessä. 

Kokouksessa on esityslistalla sääntömääräiset asiat
sekä sääntömuutos koskien sukuhaarojen
sekä sukuneuvoston jäsenten määrää.