Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön historia

Lue lisää

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön historia 

Viipurin läänin Pyhäjärven kunnan hoitokunnan kutsumana kokoontui 20.4.21947 joukko pyhäjärveläisiä eri järjestöjen edustajina ja yksityisinä henkilöinä Vammalaan seurojentalolle keskustelemaan siitä, kuinka voitaisiin saada menetetyn kotiseudun muistot säilymään tuleville sukupolville. Tilaisuuteen oli saapunut väkeä runsaasti eri seuroista ja yhdistyksistä. Yhteisesti lauletun Karjalaisten laulun jälkeen hoitokunnan puheenjohtaja Vilho Toiviainen ja maisteri Impi Wiika käyttivät alustuspuheenvuorot, joissa ehdotettiin Vpl. Pyhäjärvi-kirjan aikaansaamista. 

Historiahankkeen eteenpäin viemiseksi valittiin toimikunta,  joka kokouksessaan valitsi Vpl. Pyhäjärven historian kirjoittajaksi maisteri Impi Wiikan. Kirja valmistui vuonna 1951 ja siitä otettiin 1200 kpl:n painos. Painos myytiin loppuun ja myöhemmin 1970-luvulla siitä otettiin vieläi 500 kappaleen näköispainos ja sekin on myyty loppuun. 

Samassa huhtikuun kokouksessa toisena asiana otettiin käsiteltäväksi oman pitäjäsäätiön perustaminen. Säätiön eteenpäin vieminen annettiin kunnan hoitokunnan tehtäväksi. Hoitokunta valmisteli asiaa ja kokoontui Vammalaan 18.1.1948 perustamaan säätiötä. Säännöt vahvistettiin 25.4.1948  Pyhän-Säätiö -nimiselle säätiölle. Oikeusministeriö antoi perustamisluvan ja vahvisti säännöt 18.5.1948 ja säätiörekisteriin säätiö merkittiin 16.11.1948. Säätiön tarkoituksena oli karjalaisten ja ensisijaisesti entisten pyhäjärveläisten taloudellisen ja henkisen toiminnan tukeminen ja kehittäminen. Säätiön hallinnon muodostavat neljä hallituksen jäsentä ja säätiön asiamies ja näille valitut henkilökohtaiset varajäsenet sekä hallintoneuvosto johon alkuun kuului 12 varsinaista jäsentä. 10.4.1964 sääntöjä muutettiin niin, että hallintoneuvostoon valittiin 6 varajäsentä. Säätiön täyttäessä 50 vuotta 1998 säätiön nimi muutettiin Vpl. Pyhäjärvi-Säätiöksi.

Säätiön tärkeimpiä tehtäviä on kustantaa ja julkaista kerran kuukaudessa ilmestyvää Vpl. Pyhäjärvi -nimistä kotiseutulehteä. Säätiö järjestää jonkun karjalaisseuran tai kerhon kanssa Vpl. Pyhäjärvijuhlat vuosittain. Säätiön hallinnassa on stipendirahastoja, joiden varoista jaetaan apurahoja opiskelijoille tai tutkijoille.

Lisäksi säätiö tukee perinnetiedon tallentamista erilaisten julkaisujen ja Sastamalan Seudun Museon kanssa yhteistyössä. Museoon on talletettu runsaasti pyhäjärveläistä esineistöä. 

Pyhäjärvelle on pysytytetty v. 1994 sankarivainajien muistomerkki, jossa on lueteltuna vainajien nimet , lisäksion merkin suunnittelijan nimilaatta kiinnitetty merkkiin. Hauta-alue on aidattu. 25.11.1936 paljastettua lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkkiä on kunnostettu useaan otteeseen ja viimeksi heinäkuussa 2003 muistomerkkiin kiinnitettiin Aarno Karimon suunnitteleman alkuperäisen mallin mukaisesti tehty reliefi ja tekstilaatta.

Kirkonpaikan ja hautausmaan muistomerkki paljastettiin entisen kellotapulin paikalle 2001.  Hautausmaalle 2.11.1919 pystytettyä vapaussodan muistomerkkiä on myöskin kunnostettu.  



V

Vapaa tila

Vapaa tila

Vapaa tila

Lue lisää