Lumivaara-Seuran tapahtumat



Lumivaarassa kuvattu dokumentti valmis

ma 2. joulukuuta 2019 14.23.00

Kesällä 2018 Lumivaara-Seuran kotiseutumatkan aikana kuvattu dokumenttifilmi on nyt valmis.

Filmin taustoista ja sen kuvaamisesta oli juttu Jaakkiman Sanomien numerossa 4/ 2018 otsikolla ”Venäläisen filmiryhmän matkassa – Sukujen sijoilla Lumivaarassa” Se oli samalla Lumivaara-Seuran matkakertomus tuolta kesältä.

Keväällä 2019 filmiryhmän toimittaja Maria Perminova otti yhteyttä ja kertoi dokumentin olevan viittä vaille valmis ja tiedusteli, olisimmeko jälleen tulossa Karjalaan. Kyllä olimme ja niinpä Maria ja Lev Kalinichenko matkustivat Pietarista majapaikkaamme Niemelänhoviin esittämään filmin meille.

He aikovat osallistua tällä dokumentilla muutamiin kilpailuihin Venäjällä ja halusivat vielä tehdä siihen joitakin väri- ja äänitarkennuksia. Nyt filmi on lopullisesti valmis ja Maria lähetti nettilinkin, jonka kautta jokainen voi dokumentin katsoa.

Tekijöiden toive oli, että dokumenttia katsottaisiin ja jaettaisiin mahdollisimman paljon.

Koko filmiryhmä lähettää terveisiä v.2018 Lumivaara-Seuran matkalaislle ja kiittää saamastaan avusta dokumentin valmistelussa.

Mervi Nieminen

Katso dokumentti tästä

 

Alkutekstien käännökset


Alla on dokumentin alussa oleviin venäjänkielisiin teksteihin käännökset:

• Marraskuussa vuonna 1939 neuvostoarmeija ylitti Suomen rajan ja alkoi Neuvostoliiton ja Suomen välinen sota, - tai kuten sitä Suomessa kutsutaan, - Talvisota. Suomalaiset hävisivät ja Karjalankannaksen alue siirtyi Neuvostoliitolle. Lähes 430 tuhatta suomalaista asukasta uudelleenasutettiin Lappiin ja muille alueille.

• Toisen maailmansodan aikana suomalaiset taistelivat Saksan puolella, palauttivat menetettyjä alueita ja alkoivat palata omiin koteihinsa. Mutta jo vuonna 1944 neuvostoarmeija valtasi Karjalankannaksen alueen ja suomalaiset joutuivat jälleen evakkoon Suomeen.

• Pariisin rauhansopimuksen mukaisesti vuonna 1947 Karjalankannaksesta tuli Neuvostoliiton osa. Tyhjille alueille siirrettiin asumaan Keski-Venäjältä, Ukrainasta ja Valko-Venäjältä perheitä, jotka olivat sodan jälkeen jääneet vaille kattoa päänsä päällä. Sen lisäksi Karjalaan siirrettiin joidenkin Vologdan kylien asukkaita, joiden kodit olivat joutuneet veden valtaamiksi Rybinskin tekojärven rakentamisen jälkeen.

• Ennen 1990-lukua Karjalankannaksen alue oli suljettu ulkomaisilta turisteilta. Rajan avautumisen myötä Karjalaan alkoi joka vuosi saapua suomalaisia. He etsivät koteja, joissa heidän perheensä olivat asuneet, tutustuvat paikallisiin asukkaisiin, sekä hoitavat suomalaisia hautausmaita ja kirkkoja.