Karjalan Liiton Pohjolan piiri ry
Pohjolan piirin syystapahtuma/-kokous kokosi väkeä Kalajoelle Ylä-Lapista asti
Pohjolan piirin syystapahtuma/-kokous kokosi väkeä Kalajoelle Ylä-Lapista asti. Jo perinteeksi tullut syystapahtuma kokouksineen pidettiin 18-20.10.2013 Kalajoen Lokkilinnassa. Hotelli sijaitsee Hiekkasärkillä ja näköalat huoneista, saunasta ja ravintolasalista olivat upeat. Lempeät syksyn aurinkoiset päivät olivat tosin jo ohitse. Tuuli tuiversi väliin oikein navakasti lumikuuroineen ja nostatti merelle vaahtopäisiä aaltoja. Saimme silti ihailla auringonlaskuja ja kuutamoa yöllä. Auringonlaskun upeat värit heijastuivat vaahtopäisiin aaltoihin. Kokousväkeä ilahduttivat lukuisat joutsenparvet, jotka lensivät etelää kohti. Rannoilla uiskentelevat joutsenet näyttivät ihan valkoiselta helminauhalta.
Tapahtuman järjestelyistä vastasivat Nivalan ja Ylivieskan Karjalaseurat. Kokousväkeä oli n. 36-40 henkeä kahdeksasta seurasta. Perjantain illanvietossa Nivalan seuran puheenjohtaja Jarmo Pylkkönen esitti Soanlahden historiaa ja kuvia videon välityksellä. Ylivieskan seuran puuhaihmiset olivat tehneet maanmainioita karjalanpiirakoita satamäärin ja niitä saimme iloksemme maistella sekä aamu- että iltapalalla, arpajaisvoittoina ja kotiin viemisinä. Leena Huhtakangas toivotti vieraat tervetulleeksi runon säkein. Ylivieskan karjalaisia olikin mukava joukko paikalla. Piirin puheenjohtaja Ahti Pyörnilä aloitti eri tilaisuudet huuliharpun tai ruokopillin soitolla.
Kalajoen kaupungille kuuluu hyvää - tulossa loma-asuntomessut v. 2014.
Kalajoen kaupunginhallituksen pj. Raili Myllylä toi kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen. Hän kertoi kau-pungin nykyhetken kuulumisia todeten mm., että asukkaita Kalajoella on yli 12.600. Kuntaliitos on tehty Himangan kanssa vuonna 2000. Kaupungin tukirankana on monipuoliset elinkeinot, kohtuullisen hyvä talous ja palvelut. Suurimmat työnantajat kaupungin lisäksi ovat Topi-Kalustaja Oy, Ruukin tehdas, Junnikkalan Saha. Paikkakunnalla on myös paljon metalli- ja puuteollisuutta. Kuljetus on vahva ala ja alkutuotanto on vahvaa. - Matkailusta Kalajoki ja Hiekkasärkät parhaiten tunnetaan. Kaikkea muuta voi tehdä paitsi lasketella, mäet täältä puuttuvat, toteaa Raili Myllylä. Kalajoella on ensi kesänä loma-asuntomessut, projektipäällikkönä Laura Ruohola. Loma-asuntoja valmistuu 29 kpl lammen rannalle me-rinäköalalla. Messut ovat tähän asti laajimmat ja antavat piristysruiskeen Kalajoelle. - Haasteita on paljon valtionosuuksien leikkausten vuoksi. Veroprosentti ensi vuodelle on 19.5, mikä on tällä hetkellä Pohjois-Suomen alhaisimpia. Kalajoen kaupungin toimintakulttuuri on sellainen, että eletään sen mukaan kuin on tuloja. Näkymät ovat positiiviset, mutta haasteita on samalla tavalla kuin kaikilla muillakin kunnilla, toteaa kaupunginjohtaja Myllylä.
Syyskokous ja henkilövalinnat
Piirin puheenjohtaja Ahti Pyörnilä toivotti kokousväen tervetulleeksi. Kokouksen puheenjohtajana toimi Raili Myllylä ja sihteerinä Nivalan Karjalaiset ry:n pj. Jarmo Pylkkönen. Vuoden 2014 toimintasuunnitelma ja talousarvio hyväksyttiin. Kevätkokous ja piirakkakilpailut pidetään Paavolassa, pilkkikilpailut Oulussa ja kyykkäkilpailut Ylivieskassa sekä syyskokous/-tapahtuma Pudasjärven Syötteellä. Muutoin edetään Karjalan Liiton edellyttämän toiminnan mukaisesti.
Piirin puheenjohtajana jatkaa edelleen Ahti Pyörnilä Oulusta ja varapuheenjohtajana edelleen Lauri Utunen Vihannista. Toimikunnat jatkavat entisellään.
Erovuorossa olevat hallituksen jäsenet Muhos-Utajärvi ja Ylivieska-Vihanti alueilta valittiin uudelleen. Lapin alueen varsinaiseksi jäseneksi valittiin Antti Nirkkonen Rovaniemeltä ja varajäseneksi Irja Jefremoff Ylä-Lapista, Kemin alueen varsinaiseksi jäseneksi valittiin Erkki Alatalo ja varajäseneksi Seppo Hyppänen. Muut hallituksen jäsenet jatkavat entisessä kokoonpanossa. - Paltamon Karjalaseuran toiminta päättyy jäsenistön ikääntymisen ja aktiivisuuden hiipumisen vuoksi vuoden lopussa. Puheenjohtaja Laura Jokinen lupasi ottaa yhteyksiä Kajaanissa toimiviin karjalaisiin Kainuun alueen karjalaseuran perustamiseksi. Varsinaisiksi toiminnantarkastajiksi valittiin Eila Kovalainen ja Elisabet Lampinen sekä varalle Pirkko Tero ja Paavo Karjalainen.
Millaista on karjalainen seuratoiminta vuonna 2030 - katse tulevaisuuteen.
Kokousväki teki ryhmätyönä, millaista on karjalainen seuratoiminta vuonna 2030, mitä on säilynyt, mitä parannetaan? Ykköskohdiksi ryhmätöissä tulivat omat juuret, lapset ja nuoret mukaan, perinneasiat tutuiksi, karjalaisen kulttuuriin eteenpäin vieminen, heimotalo, kaikki karjalaiset jälkeläisineen samanarvoisia, Karjala saatu takaisin jne.
Toiminnanjohtaja Satu Hallenberg kertoi Karjalan Liiton ajankohtaisista asioista todeten, että vuoden 2014 teema on "karjalainen sanankäyttö" kaikissa muodoissaan. - Hän kertoi liiton jäsenkehityksestä sekä heimotalon kunnostamisesta - Evakkoäitikampanja on Hallenbergin mukaan tuottanut hyviä tuloksia ja keräys jatkuu vielä ensi vuoden. Onkin tärkeä järjestää tilaisuuksia ja puhua näistä kokemuksista. Karjalaisen evakkoäidin rooli on ollut merkittävä. Isät olivat sodassa ja evakkomatkalle äidit lähtivät lasten, isovanhempien ja eläintenkin kanssa. Siksi evakkoäitiä halutaan kiittää ja kunnioittaa. Karjalaiset evakkoäidit ovat "rautaa", he ovat tehneet meidän eteemme valtavan työn, painottaa Satu Hallenberg. Meillä karjalaisilla on vielä paljon kerrottavaa vuosikymmeniksi eteenpäin siitä historiasta, mikä liittyy karjalaisuuteen. Muistetaan myös, että Karjalan historia ei ala talvisodasta vaan 10 000 vuoden takaa.
Pohjolan piirin syystapahtuma oli onnistunut, vaikka sää ei suosinutkaan erilaisia ulkoaktiviteetteja, joita Eero Knuuti oli kokousväelle suunnitellut. Niinpä kilpailtiin paremmuudesta sisätiloissa järjestetyssä tieto-kilpailussa. Palkintoja ja arpajaistavaroita oli kertynyt mittava määrä. Oheisohjelmana tutustuimme rakenteilla olevaan tsasounaan, Keramiikka Iso-Pahkalan myymälään, Tapion Tupaan ja sahanjohtaja Oskari Santaholman asuinhuvilaan Havulaan. Kalajoen kaupunki oli ostanut Havulan museoksi, jossa järjestetään erilaisia tapahtumia. Rakennuksessa on 14 huonetta ja siellä on sodan aikana ollut kahdet evakot. Talossa kaikki alkuperäinen on edelleen paikallaan esim. mittaamattoman arvokkaat huonekalut ja taideteokset.
Lämpimät kiitokset tapahtuman järjestelyistä vastanneille, Leena Huhtakankaalle, Jarmo Pylkköselle ja Eero Knuutille mukavasta tapahtumasta, vieraanvaraisuudesta, yhteisöllisyydestä ja maistuvista karjalanpiirakoista. Karjalaisten laulu tuli varmasti kaikille tutuksi, sillä se laulettiin ainakin kolme kertaa tapahtuman aikana. Ensi syksyksi vastaava tapahtuma kokouksineen on suunniteltu Pudasjärven Syötteelle.
Seniori-messut 50+ Oulussa 21-22.9.2013
Pohjois-Suomen Messujen kaksipäiväinen näyttely- ja tapahtumakokonaisuus senioreille järjestetään Ouluhallissa 21.-22.9. Oulun Karjalaseura pystyttää paikalle piirakkakahvion, ja kuoro Käköset esiintyy messujen ohjelmalavalla sekä avajaisissa että muun ohjelman yhteydessä. Ikinuori Aira Samulin, Suojärven Hyrsylän kylän tunnetuin evakko on paikalla, ja messujen kirjakahvilassa voi tavata esim. Peter von Baghin ja Teo Sorrin. Merkitse päivämäärä allakkaasi ja tule nauttimaan kouffie da piiraidu jäiččüvoin ker Oulun karjalaisten hyvässä seurassa!
Kilpailukutsu Kyykkämestaruuskilpailuihin
Karjalaseurojen Pohjolan piirin Kyykkämestaruuskilpailut pidetään Lauantaina 10.8.2013 alkaen klo 12.00 Vihannissa Lampinsaaren urheilukentällä.
Karjalaiset kesäjuhlat Porissa 14.-16.6.2013
Piirakkamestaruuskilpailut:
Naisten sarja: 1. Merja Pekkinen Pohjolan piiri/Oulun Karjalaseura, 4. sija Eeva Äijälä Pohjolan piiri/Vihannin Karjalaseura.
Miesten sarja: 1. Kauko Ruokolainen Pohjolan piiri/Vihannin Karjalaseura, 2. Antti Nirkkonen Pohjolan piiri/Rovaniemen seudun Karjalaseura.
Lämpimät Onnittelut hienoista sijoituksista valtakunnallisessa piirakkamestaruus- kilpailuissa!
Merja Pekkinen kulkuekuvassa, Eeva Äijälä ja Kauko Ruokolainen sekä Antti Nirkkonen piirin piirakkamestaruuskilpailussa.
Piirakkamestaruuskilpailut Oulussa 13.4.2013 kisattiin hymyssä suin
|
Tulokset: Naisten sarja 1. Merja Pekkinen, Oulun Karjalaseura Miesten sarja 1. Kauko Ruokolainen, Vihannin Karjalaseura Nuorten sarja 1. Helena Juntunen, Vihannin Karjalaseura
|
|
Osanottajia oli Pohjois-Suomen alueelta yhteensä yhdeksän Oulun, Rovaniemen Seudun ja Vihannin Karjalaseuroista. Sarjoja oli tällä kertaa kolme: nuoret, miehet ja naiset. Tuomaristoon kuuluivat piirin naistoimikunnan pj. Kirsti Sämpi Vihannista sekä Sirpa Karjalainen ja Sylvi Palviainen Oulusta. Tuomaristo arvioi piirakoiden kokoa, näköä ja makua. Tuomariston mielestä rypyt eivät saa olla kovin teräviä, etteivät pala uunissa. Kukin kilpailija teki 10 karjalanpiirakkaa ja 10 perunapiirakkaa ja maustoi täytteen itse.
Tunnelma oli iloinen ja rempseä. Yleisöä oli mukavasti paikalla seuraamassa kilpailun edistymistä. Samaan aikaan piirin kevätkokous jatkui viereisessä kabinetissa. Myllyojan seurakunnan tilat olivat todella hyvät kahden tapahtuman järjestämisessä. Ruokailun ja arpajaisten jälkeen kokousväki ja piirakantekijät lähtivät kotimatkalle, monilla makoisat karjalanpiirakat kotiin tuomisinaan. Suuret kiitokset Oulun Karjalaseuran puuhaihmisille tilaisuuksien erinomaisista järjestelyistä!
Pohjolan piirin Pilkkimestaruuskilpailujen tulokset 6.4.2013 Vihannissa
Naiset:
I Sirpa Karjalainen, Oulun Karjalaseura (95g)
II Sari Pekkinen, Vihannin Karjalaseura (85 g)
Miehet:
I Kyösti Vainikainen, Oulun Karjalaseura (75 g)
II Pauli Lutjonen ja Esko Pietila, Oulun Karjalaseura, (molemmilla tulos 35 g)
Joukkuekilpailun voitti Oulun Karjalaseura joukkueella:
Sirpa Karjalainen, Kyösti Vainikainen, Pauli Lutjonen (yhteistulos 205 g)
Kilpailijoita oli yhteensä 15 ja tapahtumaan osallistujien määrä yhteensä n.30.
Pohjolan piirin kevätkokous Oulussa
Aika: lauantaina 13.4.2013 klo 12
Paikka: Myllyojan seurakuntatalolla, Koivumaantie 2, 90650 Oulu (Myllyoja)
Talvisodan päätymisen valtakunnallista muistopäivää vietettiin Keminmaassa
Karjalan Liiton valtakunnallista muistopäivää vietettiin Keminmaassa poikkeuksellisesti jo sunnuntaina 10.3.2013 alkaen jumalanpalveluksilla kirkoissa. Varsinainen muistotilaisuus pidettiin Keminmaan Keskuskoulun Vallenius-salissa. – Järjestelyistä vastasivat Keminseudun Karjalaseuran lisäksi Karjalan Liitto, Karjalaseurojen Pohjolan piiri, Keminmaan kunta, seurakunnat ja reserviläisjärjestöt. Muistotilaisuus oli musiikkipitoinen, arvokas ja lämminhenkinen. Yleisöä oli paikalla arviolta n. 200 lähinnä Pohjois-Suomen alueelta. Tilaisuuksista voidaan jälleen kerran todeta, kuinka yhteisöllisyys Keminmaassa toimii loistavasti karjalaisten ja eri yhteistyötahojen kesken.
Muistopäivän tilaisuudet alkoivat jo lauantaina 9.3. seppeleenlaskulla Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä. Sunnuntaiaamun liturgian Kemin Pyhän Johannes Kastajan syntymän kirkossa toimitti rovasti Matti Porkka ja ehtoollisjumalanpalveluksessa Keminmaan kirkossa saarnasi kirkkoherra Yrjö Haapala. Ennen kunniakäyntiä sankaripatsaalla kirkkoherra Yrjö Haapala kertoi Keminmaan seurakunnan ja kirkkojen historiasta. Kanttori Tero Ylönen lauloi koskettavasti Veteraanien iltahuuto-laulun. Tilaisuuden lopuksi oli seppeleenlasku Keminmaan sankaripatsaalla.
Musiikkiesitykset ja tervehdykset
Muistopäivän musiikkiesityksistä vastasivat Lapin Sotilassoittokunta johtajanaan musiikkimajuri Juha Tiensuu, Lappian Ammattiopiston nuoret laulajat ja orkesteri, sekä Mari Köykkä ja Riikka-Tuulia Tikkanen, jotka esittivät laulua ja kantelemusiikkia.
Keminseudun Karjalaseuran pj. Erkki Alatalo toivotti tervetulleeksi juhlapuhujan, ympäristöministeriön kansliapäällikön Hannele Pokan. Alatalo toi Petsamon, Sallan ja Karjalan siirtoväen tervehdyksen juhlaan. – Järjestelijät ovat olleet tyytyväisiä, että tällainen valtakunnallinen muistotilaisuus on voitu järjestää Keminmaassa, toteaa Alatalo. – Veteraanien arvostus ei sodan jälkeen ole ollut kovin korkea. Tänä päivänä veteraanit ovat kunniakansalaisia kuten evakotkin, hän painottaa.
Keminmaan kunnan tervehdyksen juhlaan toi sivistyslautakunnan pj. Ville Ylianunti. – On ilo huomata, että Keminmaassa sotaveteraanien työn arvostus elää ja siirtyy sukupolvelta toiselle. On tärkeää, että tarinat ja kokemukset sodan ankarista oloista välittyvät myös tuleville polville. Emme koskaan saa unohtaa sotiemme veteraanien taistelua Suomen itsenäisyyden ja vapauden puolesta, Ylianunti muistuttaa.
Vastuu veteraanien jättämästä perinnöstä on meillä, nuoremmilla sukupolvilla
Juhlapuheessaan oikeustieteen tohtori, ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. Talvisodan alku on varmasti jäänyt pysyvästi kaikkien mieleen. Sotaan ei juuri uskottu, mutta jatkuva keskustelu sodan uhasta oli ahdistavaa, toteaa Pokka. –Äkkilähtöjä evakkoon vihollisen hyökkäyksen alta tapahtui pitkin itärajaa Petsamosta Karjalan kannakselle.
Viime sotien aikana yli 400 000 suomalaista joutui lähtemään omilta mailtaan, omista kodeistaan, osa kaksi kertaa. – Hannele Pokka kertoo: ”Lapissa, paitsi Petsamosta myös muualta itärajalta: Kemijärveltä, Sallasta, Savukoskelta ja Pelkosenniemeltä jouduttiin evakkoon jo talvisodan puhjettua. Lapin sodan aikana koko Lapin läänin silloinen väestö joutui evakkoon, osa Ruotsiin, osa isänmaan suojatuimmille alueille etelään.”– Hänen edesmennyt isoisänsä taisteli talvisodassa Sallan rintamalla.”
– Talvisota oli täynnä väkeviä tuntoja alkuhetkistä rauhantekoon. Itsenäisyys pelastui, mutta tylyt rauhanehdot olivat järkytys. Mutta rauha on aina väkivaltaa parempi. Rauha on toivon mahdollisuus, toteaa Pokka. – Viime sodissa lähes 100 000 miestä ja naista menetti henkensä ja yhtä monelle jäi sodan aiheuttama pysyvä vamma. Puoli miljoonaa karjalaista, petsamolaista ja luovutetun Sallan asukasta joutui rakentamaan uudet kodit ja aloittamaan elämänsä oudossa ympäristössä. – Kun kansojen historiaa kirjoitetaan, sodat ovat miesten tekoja, mutta naiset hoitavat suuren osan sodan jättämistä jäljistä. Ilman naisia ja kotirintamalla tehtyä työtä rintamallakaan ei olisi kestetty, painotti Hannele Pokka.
– Nyt vastuu veteraanien jättämästä perinnöstä on meillä, nuoremmilla sukupolvilla. Talvi-sodan henkeä ja talvisotaa pidetään suomalaisen sisun ja päättäväisyyden sankarinäytteenä. Jokaiselle sukupolvelle elämä antaa omat haasteensa. Veteraanisukupolven osana oli elää sodat ja rakentaa maa uudestaan. Heidän uurastuksensa ansiosta saimme maan, joka on yhä maailman mittapuussa vauras, totesi Hannele Pokka.
Lapin ja Suomen nykytilanteesta Hannele Pokka viittasi taloustaantumaan, euron kriisiin, ilmastomuutoksiin ja kilpailuun arktisten alueiden luonnonvaroista.
– Ihmiset ovat pohjoisesta joutuneet muuttamaan koulutuksen ja työn perässä etelän kaupunkeihin vauhdilla, joka on tyhjentänyt maaseutua tehokkaammin kuin Lapin sota. Jäämeren ja ympäröivien alueiden luonnonrikkaudet, öljy, kaasu ja mineraalit kiinnostavat sekä valtioita että kansainvälisiä suuryrityksiä. Pohjoinen ei ole enää kaukana kaikesta, vaan tapahtumien keskipiste. Myös kilpailu arktisten alueiden luonnonvaroista kovenee, samalla huoli luonnon haavoittuvuudesta kasvaa. Lapille ja Suomelle uusi pohjoinen tarjoaa mahdollisuuksia, sillä pohjoisilla alueilla tarvitaan luonnonvarojen kestävän käytön huippuosaamista. Lappi on myös vahvasti kansainvälinen maakunta, mikä vastaanottaa vuosittain satoja tuhansia ulkomaisia matkailijoita. Omat juuret ovat lappilaisille tärkeät, totesi Hannele Pokka.
Ikuinen evakko, lumirakentaja Paavo Naukkarinen
Paavo Naukkarinen kertoi muisteluksiaan evakkoon lähdöstä Lumivaaran Oinaanvaarasta. Hän oli tuolloin vajaa viisi vuotta vanha. Sodan kauheus alkoi pienelle pojalle hahmottua. - Naapurikylään oli pudotettu kaksi desanttia. Vihollisen lentotoiminta lisääntyi kaiken aikaa ja Elisenvaara oli pommituksen kohteena. Tapaninpäivän 26.12. pommituksessa kuoli lähinaapuri. Näin sota näytti koko kauheutensa – kotonakaan ei olla turvassa. Tykkien jylinä kuului Kannakselta yötä päivää. Sodan myötä tuli monenlaisia kieltoja ja määräyksiä: ikkunat piti pimentää, valoja ei saanut näkyä, uunia ei saanut lämmittää. Määräyksiä koetettiin noudattaa.
Sota jatkui kaikesta huolimatta. Tuli maaliskuun 13. päivä. Surullisen viestin tuoja tuli sano-maan: Kylä pitää olla tyhjänä asukkaista kahden tunnin kuluttua. Mukaan saa ottaa sen, mitä jaksaa kohtuudella kantaa. – Isä ol siellä jossakin. Meit läks kuus henkii: äit, vanhaäit ja neljä lasta, joista nuorin 10 kk vanha ja vanhin alle 10 vuotta. Mie istuin uunin viereen penkille, panin kädet ristiin ja lausuin virren säkkeen: Jumala ompi turvamme ja apu tuskissamme, siis hänehen me luotamme eläissä, kuollessamme. Kotoa lähdöstä Paavo Naukkarinen kertoo, ettei muista mitään. Kokoontumispaikka oli 5 kmn päässä, josta matka jatkui hevoskyydillä. Joku kertoi, että rauha on tullut, mutta missä on raja. – Evakkomatka jatkui Parikkalaan, jossa TK-kuvaaja kuvasi äitiä 10 kk:n ikäinen Salme-vauvaa sylissään, me muut oltiin taustalla. Tätä kuvaa on näytetty joskus televisiossa, Paavo Naukkarinen kertoi. Matka jatkui härkävaunussa pohjoista kohti. Kevät oli jo pitkällä, Liedakkalassa meni pari viikkoa ja matka jatkui Rovaniemelle asti. – Näin on kuljettu halki Suomen ja minusta tuli ikuinen evakko, totesi Paavo Naukkarinen.
Kiitossanat ja matkaan siunaaminen
Karjalaseurojen Pohjolan piirin puheenjohtaja Ahti Pyörnilä välitti Karjalan Liiton nöyrimmät kiitokset Keminseudun Karjalaseuralle ja kaikille järjestelyissä mukana olleille tahoille sekä ohjelmansuorittajille. Karjalan Liiton 3-vuotiskauden teemalla ”Karjalaiset yhdessä” on haluttu korostaa yhteistyötä, karjalaisen yhteisöllisyyden arvoa ja merkitystä. Täällä Keminseudun Karjalaseurassa yhteisöllisyys on toteutunut paitsi seuran sisällä myös yhteistyönä toiminta-alueella. Liekö se lumivaaralaisten geneettinen perimä, pohtii Ahti Pyörnilä. – Talvisodan päättymisen muistopäivää on täällä Keminmaassa vietetty jo kauan hyvin ainutlaatuisella tavalla. Tilaisuuksia on tukenut Paavo Naukkarisen ideoimat lumirakennelmat, toteaa Pyörnilä. Lopuksi jaettiin järjestöiille, yhteistyötahoille ja ohjelmansuorittajille Karjalan Liiton lahjoittama teos: Karjalasta on kysymys, Karjalan Liitto 1940–2010.
Keminmaan seurakunnan kirkkoherra Yrjö Haapala ja Oulun Ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra, isä Marko Patronen siunasivat juhlaväen kotimatkalle. Ennen kotimatkalle lähtöä juhlaväelle tarjottiin kahvit karjalanpiirakoiden kera.
Piirin puheenjohtaja Ahti Pyörnilä Oulun Karjalaseuran puheenjohtajaksi
Oulun Karjalaseuran syyskokous on valinnut seuran uudeksi puheenjohtajaksi vuoden 2013 alusta piirin puheenjohtajan Ahti Pyörnilän.
Tervehdyspuheessaan seuran uusi puheenjohtaja kokee tehtävän olevan haasteellinen: Miten luotsata Karjalan Liiton suurseuraa (vain Oulussa ja Hyvinkäällä on yli 400 jäsentä) niin, että karjalainen yhteisöllisyys vahvistuu, jäsenet viihtyvät ja karjalainen kulttuuri välittyy elävänä myös nuorille? Tarinaillat ovat toiminnan runko tähän tavoitteeseen pääsyssä ja asioita on aina hoitanut tehtäviinsä sitoutunut toimijoiden joukko, toteaa Pyörnilä ja esittää lopuksi toivomuksen: ”Älkäämme unohtako Karjalaa!” Onnea uuteen tehtävään!