Karjalan Liiton Pohjolan piiri ry
Lauri Utunen 70 v.
Pohjolan piirin varapuheenjohtajan Lauri Utusen syntymäpäiväjuhlaa vietettiin 11.12.2012 Vihannin Ukonkantissa. Syntymäpäivävieraita oli tullut sankoin joukoin onnittelemaan aktiivista, monitoimista Karjalan poikaa, Lauri Utusta. Koskettava, hieno juhla kirjastotalon auditoriossa oli lahja Lauri Utuselle itselleen, mutta myös suurelle joukolle ystäviä ja yhteistyökumppaneita. Onnitteluihin tarkoitetut varat oli ohjattu Vihannin Syöpäyhdistykselle, jonka edustajat kiitollisina ottivat vastaan lahjoitukset.
Juhlan ohjelmassa nähtiin aluksi Laurin elämää lapsesta aikuisuuteen ja nykyvuosiin. Hauskasti esitettyä näimme monipuolisen kuvan kaikesta, mihin päivänsankari on osallistunut niin yhteiskunnallisissa, seurakunnallisissa, veteraanijärjestöissä, pelastus- ja urheilutoiminnassa, puhumattakaan eri tehtävissä karjalaisuuden parissa. Oikein hengästytti kuunnella Laurin monista luottamustehtävistä, joissa hän aktiivisesti toimii. Saimme kuulla Laurin miniän ja lastenlasten esittämän kronikan päivänsankarin toimista.
Juhlan johtavana lankana oli musiikki, jota eri esittäjät tulkitsivat koskettavasti ja upeasti. Kuultiin mm. Evakon laulu, Karjalan kunnailla, Ljuuli, ljuuli, Kirje Karjalaan, Taivas on sininen ja valkoinen Joululauluja ja Veteraanin iltahuuto. Tuskin ketään jätti kylmäksi upeasti, ammattitaidolla esitetyt musiikkiesitykset. Naistriossa lauloi ja hoiti myös osittain säestystä Laurin oma Kirsti-vaimo.
Juhlan kunniaksi Lauri Utunen oli pystyttänyt mittavan pöllönäyttelyn. Pöllöjä löytyi joka lähtöön seinillä ja vitriineissä pitkästi yli neljäsataa. Se on myös saanut julkisuutta lehdissä ja televisiossa.
Karjala-seminaari 20.10.2012 Oulussa
Lauantaina 20.10.2012 klo 13.00 Aleksinkulman juhlasalissa, os. Aleksanterinkatu 9, Oulu. Seminaarin aiheena Karjalan kysymys/palautus. Karjalan Liiton puheenvuoron käyttää Liiton 1. varapuheenjohtaja, talousneuvos Maija-Liisa Lindqvist. Toinen puhuja on ProKarelian ”Karjalan Kuvalehden” päätoimittaja, tietokirjailija, KTM Veikko Saksi. Karjalan Liiton liittovaltuuston 1. varapuheenjohtaja Esko Kurvinen on myös tilaisuudessa osan aikaa. Seminaarin järjestävät Karjalaseurojen Pohjolan piiri ry. ja Oulun Karjalaseura ry.
Osallistujia oli seminaarissa muutamia kymmeniä. ”Kaipuu Karjalaan on säilynyt ja tulee säilymään, kunnes vääryys oikaistaan”, totesivat seminaarin alussa tilaisuuden juontajat piirin puheenjohtaja Ahti Pyörnilä ja Liisa Karppinen Oulun Karjalaseurasta. - Alustajana toiminut Maija-Liisa Lindqvist kertoi juuristaan ja toiminnastaan kansainvälisen turvallisuuspolitiikan elimissä. Lindqvistin mukaan Karjalan Liitto pyrkii hakemaan keskusteluyhteyttä naapuriin. Se pyrkii hälventämään ennakkoluuloja ja löytämään ymmärrystä Karjalan asialle niin Venäjällä kuin Suomessakin.
Veikko Saksi pohti perusteellisesti käsitteiden Karjalan kysymys/Karjalan palautus problematiikkaa. Käytännössä käsitteillä ei hänen mielestään ole eroa. Palautus-termiä ei voi kuitenkaan käyttää rekisteröitävän järjestön säännöissä. Pro Karelian palautusmäärittely menee Tarton rauhan rajoihin.
Maija-Liisa Lindqvistillä ja Veikko Saksilla oli yhteinen näkemys siitä, miten kansalaisjärjestöjen tulisi toimia Karjalan kysymyksessä. Kansalaisjärjestöjen tehtävä on vaikuttaa poliitikkoihin, päättäjiin, että he ottaisivat asian esille. On painettava päälle soveliaasti, ei sopimattomasti, ja saatava poliitikot myös tästä asiasta puhumaan. Tilaisuudessa viivähtänyt kokoomuksen kansanedustaja Esko Kurvinen jakoi Lindqvistin ja Saksin näkemyksen Karjala-asiassa. ”Ei millään järjestöllä voi olla erillistä politiikkaa, ulkopolitiikkaa ainakaan. Mutta kun asia esitetään painokkaasti, havaitaan hyväksi ja kun sillä on eduskunnassa enemmistö, niin asia lähtee siitä”, totesi Kurvinen.
Syyskokous/-retki Saariselälle 12.-14.10.2012
Pohjolan piirin syyskokous ja syysretki pidettiin piirin pohjoisimman seuran Ylä-Lapin Karjalaseuran alueella Saariselällä tarkemmin sanottuna Laanihovissa. Piirin eteläisten seurojen edustajat Ylivieskasta, Vihannista, Paavolasta ja Paltamosta saapuivat Ouluun junalla, josta sitten jatkettiin matkaa Tilausmatkat Oy Moilasen jumbobussilla. Oulusta lähti yhteensä 30 matkustajaa ja loput kyytiläiset otettiin matkaan Kemistä, Keminmaalta ja Rovaniemeltä. Maittava keittolounas syötiin Lähteenpirtillä Rovaniemellä ja Sodankylän varuskunnan sotilaskodissa juotiin munkkikahvit. Bussimatkalaisia olikin sitten jo lähes 50. Matka taittui mukavasti ja perillä oltiin n. klo 18.00 perjantai-iltana. Ylä-Lapin Karjalaseuran jäsenet olivat järjestäneet erinomaisen ohjelman ja hyvät puitteet kokoukseen ja yhdessäoloon. Sää oli lauha, mutta hiukan sateinen. Sää ei kuitenkaan estänyt leikkimielistä kilpailua vaihtelevassa maastossa eikä muutakaan ulkoilua. Syystapahtumaan osallistuivat myös toiminnanjohtaja Satu Hallenberg ja Karjala-lehden toimitusjohtaja Markus Rissanen.
Syyskokouksen alussa Inarin kunnan kunnanjohtaja Reijo Timperi kertoi kunnan alueesta ja näkymistä. Kunta on perustettu v. 1876. Kunnan vaakunassa on siika, jolla on poronsarvet. Kunnanjohtaja sanoikin leikkisästi, että Inarin järvi on karu järvi ja jotta siikasaalis olisi hyvä, he pyrkivät jalostamaan sellaista siikaa, jolla on poronsarvet ja joka tarttuu verkkoon. Inarin naapureina on Norja ja Venäjä. Naapurikuntia on Sodankylä ja Utsjoki, jotka ovat molemmat 160 km:n päässä. Etäisyydet ovat pitkät. Suomessa kuntia on tällä hetkellä 330. Jos tehtäisiin pinta-alaltaan Inarin kunnan kokoisia kuntia, niitä olisi vain 20. – Kunnanjohtajan mukaan Lappi alkaa vasta Kaunispäältä. Rovaniemeltä on matkaa lähes 300 km, saman verran on myös Raja-Joosepista, josta venäläisiä matkailijoita tulee Murmanskista. Timperin mukaan tulevana viikonvaihteena juhlistetaan 100.000:tta Murmanskista tulevaa matkailijaa. - Paitsi, että Inarin vedet menevät erisuuntiin, on myös erikoista se, että kunnan alueella on Euroopan ainut alkuperäiskansa saamelaiset. Kielellisesti saamelaiset jakautuvat tunturisaamelaisiin, inarinsaamelaisiin ja kolttasaamelaisiin. Kunnan vajaasta seitsemästätuhannesta asukkaasta kolmasosa on saamelaisia. – Kunnanjohtajan mukaan alueella on poroja enemmän kuin asukkaita, kaikkiaan n. 40 000. Poro tulee ennemmin vastaan kuin inarilainen. Alueella puhutaan neljää kieltä: suomen kieltä, pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Kunta on matkailukunta ja työpaikat on palveluissa 82,4 %. Työttömyysaste on saatu putoamaan 13,8 %:iin. Kunta on suurin työllistäjä. Viime vuosina tuloja on ollut enemmän kuin menoja. Kunnanjohtajan mukaan on ollut hyvä, että on voitu investoida ja maksaa velkoja pois. Tuloveroprosentti on Lapin alhaisin 19 %.
Syyskokouksen aloitti piirin puheenjohtaja Ahti Pyörnilä laulamalla Lapin jenkan. Hän kertoi myös ensimmäisestä Lapin matkastaan 60-luvulla. Kokouksen puheenjohtajana toimi kunnanjohtaja Timperi ja sihteerinä Ylä-Lapin seuran puheenjohtaja Irja Jefremoff. Erovuorossa olevat seurojen edustajat jatkavat hallituksessa. Piirin puheenjohtajana jatkaa Ahti Pyörnilä ja varapuheenjohtajana Lauri Utunen. Piirin toimintasuunnitelma ja talousarvio hyväksyttiin. Ensi vuonna vastaava syystapahtuma järjestetään piirin eteläosaan Kalajoelle. Kokouksen lopuksi piirin puheenjohtaja Ahti Pyörnilä kiitti kunnanjohtaja Timperiä ja ojensi hänelle Karjalan Liiton sydänkynttilän.
Iltapäivällä toiminnanjohtaja Satu Hallenberg kertoi Karjalan Liiton asioista ja jäsenkehityksestä. Ensi vuoden teema on musiikki. Tehtiin ryhmätyötä mind map-menetelmällä, joka on ideointia ja asioiden jäsentämistä varten suunniteltu esitysmuoto. - Esityksen jälkeen ohjelmassa oli Saariselän kiertoajelu ja Pyhän Paavalin kirkkoon tutustuminen. Kirkossa laulettiin Karjalaisten laulu, Kotimaani ompi Suomi ja Maa on niin kaunis Pentti Väyrysen säestyksellä. Kiertoajelun selostus ja muutkin juonnot tapahtuivat Irja Jefremoffin rautaisella ammattitaidolla.
Lauantai-illan ohjelmallinen illanvietto oli erittäin lämminhenkinen ja musiikillinen. Ylä-Lapin Karjalaseuran pj. Irja Jefremoff aloitti tilaisuuden Kalevalan säkeillä. Sen jälkeen esiintyivät Ivalon Laulumiehet esittäen komeasti muutamia lauluja. Veteraanien iltahuuto kaikui komeasti ja vaikuttavasti. Saimme kuulla soittoa ja laulua duo Ahti Similän ja Jouko Murun esittämänä. Ahti Similä voitti tänä vuonna Sata Häme soi –tapahtumassa Ikaalisissa veteraanisarjan kultamitalin 2-rivisellä harmonikalla ja hopeamitalin 5-rivisellä harmonikalla. Sormet aivan tanssivat koskettimella. Kuoro Käkösten 6-henkinen naisryhmä esitti muutaman laulun Pentti Väyrysen säestyksellä osaksi karjalankielellä. Vielä kuultiin Kirsti Similän ja Lauri Tammelan esitys Inarinjärvi-laulusta duon säestyksellä saamenkielisenä. Ilta jatkui Laanihovin kuuluisilla monotansseilla.
Sunnuntain aamupäivälle oli järjestetty leikkimielinen kilpailu Laanilan maastossa. Parhaat palkittiin vielä ennen kotiin lähtöä. Yhdessäolo päättyi karjalanpiirakkakahveihin. Ylä-Lapin Karjalaseuran puuhaihmiset olivat tehneet suussa sulavia piirakoita. Niitä vielä jaettiin matkaevääksi bussimatkalle. Koko tilaisuus päättyi Irja Jefremoffin lausumiin Kalevalan säkeisiin.
Syysretki oli mieliin painuva yhteinen karjalainen tapahtuma, jonka Ylä-Lapin Karjalaseuran jäsenet olivat meidän kaikkien iloksi järjestäneet. Suuret kiitokset heille tapahtuman järjestelyistä ja vieraanvaraisuudesta! Kiitokset esiintyjille ja myös piirin puheenjohtajalle Ahti Pyörnilälle ja Eero Knuutille matkan onnistuneista järjestelyistä! Meillä oli mukavaa yhdessä.
Piirin kyykkämestaruuskilpailun tulokset
Kyykkämestaruuskilpailut pidettiin 11.8.2012 Oulussa Myllytullin kentällä. Joukkueita oli neljästä seurasta. Yleisöä ja kilpailijoita oli paikalla lähes kolmekymmentä. Aurinkoinen sää helli niin pelaajia kuin yleisöäkin. Järjestelyistä vastasi Oulun Karjalaseura.
Onnea voittajille ja kiitokset kaikille osanotosta!
Tulokset, yleinen sarja:
1. Paavola (Antti Honkamäki, Eero Honkamäki, Lasse Lehto, Jarkko Virtanen)
2. Vihanti (Petri Vanhatalo, Hannu Lomu, Jyrki Mustakangas, Harri Lomu)
3. Oulu (Eero Huotari, Paavo Karjalainen, Hannu Kuparinen, Esko Salmela)
I peli Paavola-Vihanti, pelin voitti Paavola yhdellätoista (11) pisteellä
II peli Oulu-Vihanti, pelin voitti Vihanti viidelläkymmenellä (50) pisteellä
III peli Paavola-Oulu, pelin voitti Paavola kuudellakymmenelläkahdella (62) pisteellä.
Tulokset, yli 70 v. sarja
1. Ylivieska (Esko Brax, Mikael Levonen)
2. Oulu (Eero Huotari, Paavo Karjalainen).
Ylivieska voitti Oulun kymmenellä (10) pisteellä.
Pelituomarina toimi Erkki Äijälä Vihannista. Tulokset kirjasivat ylös Liisa Hiltunen Paavolasta ja Eila Äijälä Vihannista. Palkinnot jakoivat Oulun Karjalaseuran puheenjohtaja Hannu Kuparinen yhdessä piirin kyykkävastaava Esko Salmelan kanssa.
Piirin kiertopalkinnon sai haltuunsa Paavolan Karjalaseura.
Piirin kyykkämestaruuskilpailut Oulussa
Piirin kyykkämestaruuskilpailut järjestetään lauantaina 11.8. alkaen klo 11 Oulussa. Tarkemmat tiedot, mm. ajo-ohjeet kilpailupaikalle löytyvät oheisesta Oulun Karjala-seuran kilpailukutsusta. Toivomme runsasta osanottoa!
Piirakkamestaruudet ratkaistiin Rovaniemellä
Pohjolan piirin piirakkamestaruuskilpailut pidettiin lauantaina 14.4. Rovaniemellä Lähteentien pirtillä. Aluksi pidettiin leikkimielinen rypytyskilpailu, johon myös osallistui Rovaniemen vierailulla mukana ollut Karjala-lehden toimitusjohtaja Markus Rissanen.
Tositoimiin päästiin vasta varsinaisen seurojen kilpailun alkaessa. Osanottajia tällä kertaa oli Oulun, Vihannin ja Rovaniemen seudun karjalaseuroista. Paikka oli todella upea ja sopiva piirakkakilpailujen järjestämiseen. Yleisö sai seurata kilpailua ja myös katsella hienoja käsitöitä pirtin seinillä ja pöydillä. Poronkäristyskeitto maistui aivan ihanalta niin matkalaisten kuin paikallisen yleisönkin suussa. Kilpailun päätuomarina toimi Kirsti Sämpi (Vihanti) ja muina tuomareina Eila Äijälä (Vihanti) ja Tarja Ylitapio (Rovaniemi). Piirakkakisa oli hyvin korkeatasoinen ja tuomaristo pohtikin todella pitkään lopputulosta. Tulokset:
| Vunukoiden sarja: | Sohvi Heinonen, Oulun Karjalaseura |
| Nuorten sarja: | Minna Pekkinen, Vihannin Karjalaseura |
| Miesten sarja: | Antti Nirkkonen, Rovaniemen Seudun Karjalaseura |
| Naisten sarja: | 1. Liisa Heinonen, Oulun Karjalaseura 2. Sirkka Heiskanen, Oulun Karjalaseura 3. Marjukka Karttunen, Rovaniemen Seudun Karjalaseura |
Piirin kiertopalkinnon sai Oulun Karjalaseura. Lämmin kiitos Rovaniemen Seudun Karjalaseuran puuhaihmisille todella hyvistä järjestelyistä ja aktiivisesta tiedotuksesta.
Kuva kilpailijoista, henkilöt oikealta: Marjukka Karttunen, Sohvi Heinonen, Liisa Heinonen, Sirkka Heiskanen, Minna Pekkinen ja Antti Nirkkonen.
Talvisodan muistopäivän juhla Keminmaassa 13.3.2012
Reipas parisataa henkilöä osallistui Talvisodan päättymisen juhlaan Kirkonmäen koululla Kemin-maassa. Juhlan järjestelyissä oli edellisten vuosien tapaan mukana Keminseudun Karjalaseuran lisäksi Keminmaan kunta ja seurakunta, Meri-Lapin Sotaorvot ja Kaatuneitten Omaiset ry., Keminmaan Maanpuolustusnaiset ry, Keminmaan Reserviläiset ry. ja Keminmaan Lukio. Liput saapuivat juhlallisesti Muistoja Pohjolasta sävelten säestyksellä. Keminmaan Lukion oppilas juonsi tilaisuuden.
Keminseudun Karjalaseuran puheenjohtaja Eero Knuuti toivotti yleisön tervetulleeksi. Keminmaan kunnanhallituksen pj. Tapio Keskimaula totesi, että sotien jälkeen kansamme on noussut hyvinvointivaltioiden joukkoon. Keminmaan kunta on pärjännyt hyvin ja on tälläkin hetkellä Lapin maakunnassa yksi parhaiten menestyneitä kuntia. Kaikki Suomen kunnat ovat riippuvaisia valtion osuuksista.
Kirkkoherra Yrjö Haapala esitti nöyrät kiitokset sotiemme veteraaneille ja kaikille sodassa mukana olleille. Hän totesi, että sotakokemukset jättävät jälkensä jokaiseen, joka on sodan kokenut. Sota on aina surullinen asia. Se on asia, jonka synnyttää eripura, kateus, viha ja riita. Sota-ajan kokeneet ymmärtävät, miten tärkeää on yhtenäisyys.
Juhlapuheen piti teollisuusneuvos Jorma Terentjeff, joka kertoi omien vanhempiensa ja isovanhempiensa kokemuksista sodan aikana. Evakkotaival alkoi Lumivaaralta ja vei kauas pohjoiseen. Hän kertoi oppineensa lapsena kovan työnteon kotonaan, peltoa raivattiin, juurikasmaata harvennettiin ja seipääntappeja tehtiin. Terentjeff edustaa suuria ikäluokkia, hän on syntynyt v. -49. Ajan antaessa myöten hän on viime vuosina tutustunut tarkemmin sodanaikaiseen historiaan. Hän sanoi nyt ymmärtäneensä, miten ylivoimaista vastustajaa vastaan sodassa taisteltiin. Aineellinen ja henkilöllinen ylivoima oli valtava. Se tahto, mitä suomalainen sotilas osoitti, on käsittämätöntä ja kunnioitettavaa.
Tilaisuudessa luovutettiin Keminseudun Karjalaseuran puheenjohtajalle Eero Knuutille ja seuran aktiivitoimijalle Ritva Alalahdelle Karjalan muistomitalit. Mitalit luovuttivat seuran pitkäaikainen puheenjohtaja Helvi Kangas ja seuran varapuheenjohtaja Erkki Alatalo.
Muistotilaisuuden musiikillisesta ohjelmasta vastasi Kuoro Käköset johtajanaan Vitaly Chapkovich, joka myös esitti harmonikkamusiikkia. Siiri Rautio esitti Pohjolan piirin runokilpailussa menestyneen runonsa: Karjalani - Satumaani. Kuoron näytelmäryhmä esitti Opri-kuvaelman. Tilaisuus päättyi Maamme-lauluun ja liput poistuivat.
Nyt on jo sovittu, että Karjalan Liiton vuoden 2013 Talvisodan päättymisen valtakunnallinen muistotilaisuus pidetään Keminmaassa.
Piirin tapahtumia:
Pilkkimestaruuskilpailut Oulun Rajahaudassa 31.3.2012 klo 10 alkaen.
Piirakkamestaruuskilpailut Rovaniemellä Lähteentien Pirtillä 14.4.2012 klo 13 alkaen.