Karjalan Liiton Pohjolan piiri ry
|
Runokilpailun voittajat Pohjolan piirin järjestämän Karjalais-aiheisen Runokilpailun voittajat julkistettiin Oulun Karjalaseuran 70-vuotisjuhlassa 30.10.2010. I sija Anja Asunmaa Paavolan Karjalaseura ry. Runot (2): ”Tuulastusta” ja ”Mummolassa” II sija Mirja Mykkänen Oulun Karjalaseura ry. Runot (3): ”Muruja on elon onni, suurin osa suruja”, ”Pula-ajasta puhuivat. Köyhiä oltiin, oltiinko?” ja ”Äidin selkä kiireestä kipeä” III sija Kirsi-Maria Hiltunen Paavolan Karjalaseura ry. Runot (2): ”Mie, sie” ja ”Juuret” III sija Siiri Rautio Oulun Karjalaseura ry. Runot(3) ”Karjalani satumaani”, ”Ilosta itkin, ilosta itkin” ja ”Mielehine armahus musto” Kilpailussa oli mukana yhteensä 32 runoa 17 osallistujalta. Kilpailun arvioitsijoina toimivat: kirjoittajakouluttaja, kirjallisuuskriitikko Marja-Riitta Vainikkala, yliopistonlehtori Reija Satokangas ja äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Marjatta Keränen. Kilpailun taso oli hyvä. Mukana oli sekä perinteisiä että nykyrunoja. Palkittujen runoilijoiden runoista löytyy lämpöä ja valoisuutta - huumoriakin. Valoisuuden voi puolestaan liittää karjalaisuuteen. Runoissa kaipuu on pehmeää eikä katkeraa. Muistot ovat hyvät ja tunne aitoa. Onnea voittajille! Lämmin kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille! |
| Syystapahtuma Rokualla
Piirin syystapahtuma Rokualla keräsi kokoon yli 70 seurojen jäsentä kymmenestä seurasta. Syksyisen leppeässä säässä käytiin läpi joukolla leikkimielisiä kilpailuja pienen lammen rannalla Rokuan mainiossa maastossa. Joukkueita oli kaikkiaan 9. Kilpailtiin mölkyssä, tikanheitossa, tarkkuuskävelyssä, tietokilpailussa ja määrän arviointitehtävissä. Kilpailun päätuomarina toimi ansiokkaasti Eero Knuuti Kemistä. Kilpailujen jälkeen suurin osa väestä lähti tutustumaan Rokuan maastoon lenkkeillen tai sienestäen. Sienisaalis oli joillakin todella runsas. Kilpailutulokset: 1. Pupujussit = Kemin naisjoukkue Tulosten tultua julki jostain kuului, että kemiläisillä oli kotikenttäetu, kun olivat tulleet jo päivää aikaisemmin Rokualle ja ehtineet tutustua maastoon! Se oli tietysti hauskaa jälkipeliä, joka kuului asiaan. Hallitus päätti esittää syyskokoukselle, että ensi syksynä syystapahtuma pidetään Lapissa. Näin eteläisetkin seurat pääsevät tulemaan jo edellisenä päivänä ja myös tutustumaan paikkaan etukäteen. Iltapäivällä Rokuan Kuntokeskuksen hotellin auditoriossa piirin puheenjohtaja Ahti Pyörnilä kertoi Karjalaisten laulujuhlien kahden seminaarin luennoista ja laulettiin yhteislauluja. Siellä myös jaettiin kilpailu- ja arpajaispalkinnot sekä katsottiin pari videopätkää; Rokuan luonnosta ja ympäristöstä sekä piirissä järjestetyistä piirakka-, kyykkä- ja onkikilpailuista. Mukava ja reipashenkinen päivä oli jo illassa, kun kotimatka eri suuntiin alkoi. |
|
Karjalan Liiton 70-juhlavuoden kunniaksi Karjalaseurojen Pohjolan piiri ry. järjestää Karjala-aiheisen Runokilpailun Runokilpailu alkaa 15.8. ja päättyy 30.9.2010 = viimeinen postituspäivä Kukin osallistuja voi lähettää kilpailuun enintään kolme (3) kirjoittamaansa Karjala-aiheista runoa. Runojen pitää olla ennen julkaisemattomia. Ulkopuoliset arvioijat arvioivat kilpailuun lähetetyt runot. Kilpailun palkinnot: I palkinto 100 €, II palkinto 75 €, III palkinto 50 €. Kilpailun voittajat palkitaan Oulun Karjalaseuran 70-vuotisjuhlassa 30.10.2010 Pohjankartanossa Oulussa. Kilpailurunot varustetaan nimimerkillä. Lähetettävä runo/runot tulee lähettää kirjekuoressa, jonka sisällä on lähettäjän nimimerkillä varustettu suljettu kirjekuori. Kuoren sisällä on lähettäjän yhteystiedot: nimi, osoite, puhelin, mahd. sähköposti. Kilpailutyöt lähetetään osoitteella:
|
| Syystapahtuma lauantaina 18.9. Rokuan Kuntokeskuksessa
Toivotamme kaikki piirin seurojen jäsenet syystapahtumaan Rokualle. Ohjelma on vapaamuotoista ja mukavaa yhdessäoloa. Rokuan loistavassa maastossa voi harrastaa patikointia/sauvakävelyä tai käydä kylpylässä/hoidoissa. Alla järjestettyä leikkimielistä kilpailuohjelmaa, jossa ei kisailla ryppyotsaisesti. Kaikki voivat osallistua. Aamupäivän ohjelmaa 10.15 alkaen Iltapäivän ohjelmaa klo 15 alkaen Ruokailut: aamupala klo 9.30, lounas klo 13 ja lähtökahvit klo 17.00 Varaukset
Aikataulu ja varaukset Oulusta tulevaan bussiin (Suorsan Liikenne): Lähtö: klo 8.00 linja-autoasemalta Oulusta. Reitti: Haukipudas-Toppila-Tuira–Suomen Pankin pysäkki–Oulun linja-autoasema –Muhos-Utajärvi-Rokua. Paluu samaa reittiä. Hinta: Oulusta edestakaisin 43 €, sisältää aamupalan, lounaan ja iltapäiväkahvin. Matkan hinta peritään autossa. Ilmoittautuminen Ilm. 4.9. mennessä Seija Veikkolaiselle puh. 041-504 3943 taiseija.veikkolainen@dnainternet.net. Ilmoitathan samalla ruokarajoitukset. Kemistä 17.9. lähtevään bussiin ilmoittautuminen 20.8. mennessä: Eero Knuuti puh. gsm 040-7487 313, tai eero.knuuti@suomi24.fi. Lämpimästi tervetuloa! |
|
Piirin kyykkäkisa Vihannin Alpuassa Pohjolan piirin kesän 2010 kyykkämestaruuskilpailut pidettiin lauantaina 7.8.2010 Alpuan Nuorisoseuran kentällä Vihannissa. Yleisöä ja kilpailijoita paikan päällä oli lähes neljäkymmentä. Yleisen sarjan lisäksi pelattiin veteraanisarja. Edustettuina olivat Oulun, Paavolan ja Vihannin karjalaseurat. –Parhaat kiitokset Vihannin Karjalaseuran puuhaihmisille kisajärjestelyistä! Yleinen sarja: Tulokset: I peli Paavola-Oulu, pelin voitti Paavola pisteillä 93 Yli 70 v. sarja 1. Oulu (Eero Huotari, Paavo Karjalainen) voittopisteet 5 Pelituomarina toimi Erkki Äijälä ja tulokset kirjasi ylös Ritva Myllylä. Palkinnot jakoi Vihannin Karjalaseuran puheenjohtaja Eila Äijälä yhdessä kyykkävastaavan Esko Salmelan kanssa. |
|
Karjalaiset Laulujuhlat 18.-20.6.2010 Oulun Karjalaseura järjesti bussimatkan Karjalan Liiton Karjalaisille Laulujuhlille Helsinkiin 18-20.6.2010. Bussimatka meni mukavasti hyvässä seurassa maisemia ihaillen varsinkin paluumatkan loistavaa auringonlaskua seuraten. Ohessa kuvia matkalaisista ja Karjalaisista laulujuhlista. |
| Karjalan Liitto 70 v – naisten sarjan piirakkamestari Kirsti Sämpi Vihannista
Karjalan Liiton 70-vuotisjuhlavuoden piirakkamestaruuskilpailut pidettiin 19.6.2010 Karjalatalolla Helsingissä. Pohjolan piirin vuoden 2010 piirakkamestaruuskilpailun naisten sarjan voittajana Kirsti Sämpi Vihannin Karjalaseurasta osallistui myös valtakunnalliseen piirakkamestaruuskilpailuun Helsingissä. Naisten sarjassa kilpaili kaikkiaan viisi piirakantekijää eri puolilta Suomea. Kirsti Sämpi sijoittui kisassa naisten sarjan ykköseksi. Onnea juhlavuoden piirakkamestarille! |
| Pohjolan piirin kyykkämestaruuskilpailut Aika: Lauantaina 7.8.2010 klo 10.00 alkaen Paikka: Vihannin Alpuan Nuorisoseuran kentällä Ennakkoilmoittautuminen suotavaa 2.8.2010 mennessä:
Tervetuloa! |
| 70 vuotta karjalaista toimintaa Kemin seudulla
Keminseudun Karjalaseura ry:n 70-vuotisjuhlaa vietettiin lauantaina 22.5.2010 Keminmaan Kirkonmäen koululla. Juhla oli lämminhenkinen ja toteutettu pääosin seuran jäsenten omin voimin. Yleisöä oli arviolta n. 120 - 130 henkeä. Seuratoiminta Kemin seuduilla alkoi Lumivaaran hoitokunnasta. Alueelle oli muuttanut siirtolaisia pääosin Lumivaarasta. Heidän piti alun perin mennä Lammin ja Kosken pitäjiin, mutta määränpää vaihtui jostain syystä Peräpohjolaksi. Heti 14.5.1940 kokouksessa päätettiin liittyä Karjalan Liittoon. Seura onkin toiminut Kemin Karjalaseuran, Kemijokisuun Karjalaiset, Kemin Karjalaiset ja viimeksi Keminseudun Karjalaseura -nimisenä. Toiminta hiipui välillä, kuten monissa seuroissa, ja alkoi uudelleen uusin voimin. Juhlan yhteydessä oli esillä seuran historiikki, tuohitöitä, ikoneita, valokuvia, pitäjäkarttoja ja upeita Helga Maihkilan käsitöitä. Erityisen kaunis oli iso pöytäliina ”Karjalan ruusu”, jota Helga Maihkila kertoi tehneensä n. viisi vuotta. Seuran puheenjohtajan Eero Knuuti muisteli tervehdyspuheessaan lapsuuttaan ja äitiään ja kertoili seuran historiaa sen perustamisesta lähtien. Seuralla on ollut vireää toimintaa; on järjestetty piirakkatalkoita ja -kursseja, pidetty myyjäisiä ja näyttelyitä, tehty matkoja niin kotimaahan kuin ulkomaillekin ja järjestetty luentotilaisuuksia. Urheilu on ollut merkittävää seuran historiassa. On järjestetty pilkkikilpailuja ja maastojuoksukilpailuja, pelattu kyykkää. Eero Knuuti kertoi historiaa tutkiessaan löytäneensä pöytäkirjoista merkinnän 60-70-luvulla hallituksen jäsenenä toimineen Boris Kotkansalon kyykän Euroopan mestaruudesta. Pöydällä komeili Evakkorallin 2009 valtakunnallinen kiertopalkinto, mikä osoittaa jäsenten aktiivisuuden myös liikkumisessa. - Karjalan Liiton juhlavuoden kunniaksi seura on järjestänyt talvisodan alkamisen ja päättymisen muistopäivän tapahtumat, mitkä ovat olleet merkittävät yhteistyötapahtumat muiden järjestöjen kanssa. Juhlan musiikillisesta puolesta vastasivat Kemin työväenopiston 10-henkinen mandoliiniorkesteri ja tanhuryhmä, joissa oli seuran jäseniä esiintymässä. Ohjelmat esitettiin iloisesti ja rennosti. Lauluryhmä esitti Tenho Ruottun sanoittaman Karjala–aiheisen laulun ”Retki koti-järven rannalla” Inarinjärven sävelellä. Liisa Anttila esitti kirjoittamansa koskettavan runon Mie ja minun Karjala. Juhlapuheen piti Karjalan Liiton varapuheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström. Hän toi Karjalan Liiton tervehdyksen juhlivalle seuralle. Samana päivänä vietettiin Asutustoiminnan muistomerkin paljastustilaisuutta Lapinlahden Alapitkällä. Keminseudun Karjalaseuran historiikki ja toimintakertomus osoittaa, että seuralla menee hyvin ja toiminta on kulttuuripitoista eikä missään nimessä ryppyotsaista. Toimintakertomuksen sisältö puolestaan kertoo monipuolisuudesta ja vilkkaudesta, toteaa Marjo Matikainen-Kallström. Hän viittasi Valtioneuvoston selontekoon eduskunnalle kulttuurin tulevaisuudesta. Siinä todetaan, että tulevaisuuden menestykseen kuljetaan kahta tietä: säilyttämällä vanhaa ja arvokasta sekä kehittämällä uusia kiinnostavia kokeiluja ja sovelluksia. Näin liitossa ja seuroissakin tehdään. Marjo Matikainen-Kallström kertoi Karjalan Liiton juhlavuoden ohjelmasta ja liiton strategiatyön onnistumisesta, jonka mukaan viime vuonna saatiin yli 3000 uutta jäsentä. Toiminta on ollut vilkasta ja talouttakin on tervehdytetty. Tervehdyksiä ja onnitteluja tilaisuuteen toivat: Keminmaan kunnan-johtaja Tommi Lepojärvi, Kemin kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Teija Jestilä ja piirin puheenjohtaja Ahti Pyörnilä todeten seuran toiminnan olevan esimerkillistä ja toimintaa, jossa rakkain kirjain iso K on vahvasti esillä ja siellä myös pysyköön. Kemin seurassa asia on sisäistetty esimerkillisesti. Siitä kertovat monet juhlatilaisuudet ja monien vuosien lumiveistosten aiheet. Tilaisuuden lopuksi luovutettiin Karjalan Liiton muistomitalit kuudelle seuran jäsenelle. Merkit luovutti Marjo Matikainen-Kallström. Helga Maihkila luovutti vielä hänelle kauniin kirjotun liinan lahjaksi. |
| Piirakkamestaruuskilpailut Paavolassa Pohjolan piirin piirakkamestaruuskilpailut pidettiin lauantaina 17.4.2010 Ruukin seurakuntatalolla Paavolan Karjalaseuran järjestämänä. Kilpailuun osallistui yhdeksän piirakantekijää kolmesta seurasta. Paavolan seuran puheenjohtaja Anja Asunmaa toivotti kilpailijat ja yleisön tervetulleeksi tapahtumaan. Hän toivoi, että kilpailu otettaisiin huumorilla ja pidettäisiin hauskaa. Päätuomarina toimi Sirpa Karjalainen, muut tuomarit olivat Liisa Hiltunen ja Liisa Tajakka Paavolan Karjalaseurasta. Varttuneemmat kilpailijat pyörittivät piirakoita tottuneesti ja nuoret, näppäräsormiset tytöt rypyttivät kauniita peruna- ja riisipiirakoita. Piirakoita ei tehty ryppyotsaisesti, vaan päivän tunnelma oli mukava. Tilaisuuden lopuksi maisteltiin Paavolan emäntien valmistamaa maukasta hirvenlihakeittoa. Kilpailun tulokset: Vunukat 10-15 v. 1. Sohvi Heinonen Oulun Karjalaseura 14 p. Nuoret 16-25 v. 1. Kristi Smart Vihannin Karjalaseura 15 p. 2. Minna Pekkinen Vihannin Karjalaseura 13 p. Naiset 1. Kirsti Sämpi Vihannin Karjalaseura 15 p. 2. Liisa Heinonen Oulun Karjalaseura 15 p. 3. Merja Pekkinen Oulun Karjalaseura 13 p. 4. Aija Haukka Vihannin Karjalaseura 11 p. 5. Ritva Kangastalo Paavolan Karjalaseura 9 p. 6. Anja Asunmaa Paavolan Karjalaseura 8 p. |
| Kevätkokous Vihannissa Lauantaina 27.3.2010 pidettiin piirin kevätkokous Vihannin Ukonkantissa. Paikalla on parikymmentä edustajaa seitsemästä seurasta. Kokouksen puheenjohtajana toimi Kirsti Sämpi Vihannista ja sihteerinä piirin sihteeri Martta Rautio. Alkupuheenvuorossaan piirin puheenjohtaja Ahti Pyörnilä mainitsi esimerkkejä seurojen hyvistä toimintamuodoista ja tapahtumista, jollaisia hänen mielestään ovat mm: Karjalainen pitopöytä, tarinaillat, piirakkatapahtumat, Kemin lumiveistokset ja hyvä yhteistyö muiden järjestöjen kanssa, Karjala ennen ja nyt -luentotilaisuudet, käsityönäyttelyt, kulttuurimatkat jne. Tärkeää on, että jäsenmäärältään pienissä seuroissa hoidetaan ainakin normaalit järjestölliset rutiinit ja osallistutaan piirin tapahtumiin, se pitää yhdistyksen hengissä, totesi Ahti Pyörnilä. Kirjastossa on ollut koko maaliskuun ajan Vihannin Karjalaseuran järjestämä vitriininäyttely karjalanpiirakkaperinteestä. Se kuvasi piirakoiden valmistustapoja ja piirakoiden levinneisyyttä Suomessa. Esillä oli myös erilaisia ruokakirjoja ja karjalaisia sanomalehtiä. |
|
Talvisodan päättymisen muistopäivää vietettiin Keminmaassa Lauantaina 13.3.2010 vietettiin Talvisodan päättymisen 70. muistopäivää ulkoilmatapahtumana Keminmaassa. Suomen ja Neuvostoliiton välinen talvisota päättyi 70 vuotta sitten ja sotatoimet lopetettiin 13. maaliskuuta 1940 klo 11. Talvisodassa kaatui ja katosi lähes 23 000 ja haavoittui noin 43 500 suomalaista sotilasta. Samalla kellonlyömällä kuin talvisota 70 vuotta sitten päättyi, alkoi talvisodan muistotilaisuus Keminmaassa. Sinivalkoinen Suomen lippu, taustalla Lumivaaran lumikirkko, sininen taivas, valkoinen hanki ja kevättalven kirkas aurinko loivat ihanteellisen taustan juhlan ohjelmalle. Alueelle kiemurteleva tie oli täynnä parkkeerattuja autoja ja väkeä paikalla oli arviolta n. 200 henkeä. Tilaisuutta olivat rakentamassa Keminseudun Karjalaseura, Keminseudun Sotainvalidit, Meri-Lapin Sotaorvot ja Kaatuneitten Omaiset, Keminmaan kunta, Keminmaan seurakunta, Keminmaan Maanpuolustusnaiset, Keminmaan Reservinupseerit ja Keminmaan Reserviläiset. Tilaisuus oli hieno osoitus eri yhteisöjen yhteistyön voimasta alueella. Juhlaväen kutsui koolle Lumivaaran kirkon kellojen soitolla Lumivaaran viimeisen suntion tytär Helvi Tirri o.s. Karhu. Paavo Naukkarinen toivotti juhlaväen tervetulleeksi. Karjalaisten laulun jälkeen kuultiin alkuperäisenä äänitteenä lyhennelmä ulkoministeri Väinö Tannerin puheesta sodan päättymisestä ja rauhan ehdoista. Keminmaan kunnan tervehdyksen juhlaan toi sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Sakari Lepojärvi. Keminmaahan muutti ensimmäisessä evakkovaiheessa väkeä n.2000 karjalan evakkoa, eli vuonna 1941 joka kolmas asukas oli karjalainen. Toisessa vaiheessa muutti alueelle huomattavasti vähemmän karjalaisia, mutta vastaavasti Sallan ja Petsamon siirtolaisia tuli alueelle. – Näinä vaikeina aikoina on Keminmaan ihmisten auttamishalu ja myötäeläminen aina ollut päällimmäisenä, totesi Sakari Lepojärvi. Peräpohjolan miehet Suomussalmella ja Kuhmossa Keminmaan Reservinupseerit ry:n edustaja Veli-Antti Kivilinna kertoi Peräpohjolan miesten valmistautumisesta talvisotaan isänsä muistiinpanojen pohjalta. Isälle tuli kutsu ylimääräisiin kertausharjoituksiin 13.10.1939, jonka jälkeen sota pian alkoi. Suomussalmella käytiin rajuja, 5 päivää kestäviä taisteluita. Niitä johti Eversti Siilasvuo, joka suurten taistelujen ansiosta ylennettiin kenraaliksi. - Isä kirjoitti itselleen kotiuttamispäätöksen 12.5.1940, toteaa Veli-Antti Kivilinna. Evl. Ragnar Nordström ja ruotsalaiset vapaaehtoiset Keminmaan Reservinupseerit ry:n edustaja Esko Ylipiessa kertoi laivanvarustaja, tehtailija, evl. Ragnar Nordströmin merkittävästä henkilökohtaisesta avustustoiminnasta ja ruotsalaisten vapaaehtoisten toiminnasta sodan aikana. Loviisassa asunut Nordström sai kuulla Pohjois-Suomen sotilaiden huonosta asevarustuksesta, hankki lupapaperin ja otti yhteyttä Ruotsin sotilasviranomaisiin. Hän osti sieltä saksalaisten upottaman laivan vakuutusrahoilla aseita Pohjois-Suomen puolustukseen. - Vapaaehtoisten ruotsalaisten rintamavastuun ottaminen oli isomerkityksellinen asia suomalaisille. Talvisodan taistelut Sallan ja Petsamon rintamilla Keminmaan Reservinupseerit ry:n edustaja Pekka Kraatari kertoi, että Pohjois-Suomessa käytävää sotatointa varten muodostettiin Pohjois-Suomen ryhmä, josta Mannerheim irrotti 13.12.39 Lapin ryhmän itsenäiseksi ryhmäksi. Esikunta sijoitettiin Rovaniemelle. Ryhmän komentajaksi nimitettiin Lapin Rajavartioston komentaja kenraalimajuri Wallenius. Lapin ryhmään kuului osasto Pennanen Petsamosta ja osasto Roininen Sallan suunnalta, ryhmään oli liitetty myös erillisiä pataljoonia, jalkaväkirykmenttejä ym. Lapin ryhmän tehtävä oli linjan Oulu – Pudasjärvi – Taivalkoski – Kohtajärvi pohjoispuolen alueen puolustaminen ja Sallan suunnan hyökkäyksen torjuminen. Evakkojen sijoittuminen Keminseudun Karjalaseuran puheenjohtaja Eero Knuuti käsitteli puheessaan evakkojen asuttamista Suomessa v.1940 ja Lumivaaran evakkojen sijoittumista Perä-Pohjolaan. Maaliskuun 11. päivänä 1940 annettiin Lumivaaran asukkaille määräys, että vanhukset, lapset ja sairaat oli siirrettävä pois paikkakunnalta. Maaliskuun 13. päivänä saatiin lopullisen rauhan sanoma, joka määräsi Lumivaarankin luovutettavaksi ja tyhjentämisajaksi annettiin vain 10 päivää. Evakuoinnin suunnittelemattomuus näky siinäkin, kun matkan päämääräksi ilmoitetut Lammi ja Koski matkan varrella yhtäkkiä vaihtuivat Perä-Pohjolaksi ilman mitään tarkempaa mainintaa pitäjästä. Juna kuljetti pitkälle pohjoiseen ja autot vieläkin pitemmälle. Lopulta Lumivaaran asukkaita oli Rovaniemen pohjoispuolella. Pääosa sijoittui kuitenkin Simon ja Kemin seuduille. Lumivaaralaisten viralliset sijoituspaikat olivat Kala- ja Lestijokilaaksossa. Monet luottivat lujasti siihen, että päästään takaisin Karjalaan. Toive toteutuikin syksyllä 1941. Sotaorvot Meri-Lapin Sotaorpojen ja Kaatuneitten Omaisten yhdistyksen pj. Pentti Hast kertoi, että Länsi-Pohjan alueella sodassa kaatuneita oli 360. Vasta nyt 70 vuotta talvisodan päättymisen jälkeen on aloitettu sotaorpoja koskeva rekisteröinti koskien elossa olevia sotaorpoja. -Toivon sotaorpojen huomioivan kyseisen rekisteröinnin, toteaa Pentti Hast. Ikuinen evakko, Lumivaaran lumiukko Paavo Naukkarinen Talvisodan päättymisen muistopäiväksi juhlapaikalle kohonnut Lumivaaran lumikirkko on upea taideteos, joka symboloi tekijänsä Paavo Naukkarisen ja muiden lumivaaralasten menetettyä kotiseutua ja – kirkkoa. Sekä Lumivaaran luterilainen kirkko Karjalassa että lumikirkon rakentaja Paavo Naukkarinen ovat samanikäisiä. Kirkko vihittiin käyttöön heinäkuussa 1935. Lumivaaran kirkko oli Anja ja Paavo Naukkarisen viides lumiveistos. Ensimmäinen oli Viipurin linna, toinen Käkisalmen linna, kolmas Jaakkiman kirkon rauniot ja neljäs Sortavalan laululava ja runonlaulaja Petri Shemeikan patsas. Hienoja muistomerkkejä ja taideteoksia, joita on Talvisodan päättymisen muistopäivänä viime vuosina voitu ihailla Keminmaan Luikossa. Lumiveistosten suunnittelu ja toteutus on Paavo ja Anja Naukkarisen rakas harrastus. Idean lumiveistoksiin Paavo Naukkarinen sai aikanaan Montreaux´n Kultaisen ruusun voittaneesta Lumilinna-pienoiselokuvasta, mikä ohjelma sinänsä oli hänelle pettymys. – Lunta oli tänä vuonna paljon, mutta se oli aluksi kevyttä ja haurasta, sitä oli vaikea saada kestäväksi, toteaa Paavo Naukkarinen. Lumikirkon teko aloitettiin helmikuun 3. päivänä ja vielä viimeisiä silauksia tehtiin juhlaa edeltävänä iltana. Rakentamiseen käytettiin pelkästään luonnon lunta eikä vettä ollenkaan. Anja-vaimo teki lumiharkkoja 30x40x25 cm:n kokoiseen muottiin. Kirkkoon meni yhteensä 650 harkkoa. Se jo osoittaa, miten mittavasta työstä on lumikirkon rakentamisessa kysymys. Talkooapua myös saatiin Keminseudun Karjalaseuran väeltä ja muilta yhteistyötahoilta. Kuvaelma Juhlapaikan perällä karjalaisessa evakkotuvassa esitettiin kuvaelma ”Evakkoon lähtö”. Evakkopariskuntaa esittivät Irma Rautio ja Tuomo Kajosmäki. Tuvan kotoinen tunnelma käsitöitä tehden ja kahvia keitellen keskeytyi lumipukuisten sotilaiden tuodessa viestin solmitusta rauhasta ja käskyn lähteä evakkoon. – Mie en ainakaan lähe - kuka se kottoontaan lähtee - en lähe -en, sanoo vaimo. – Mihis myö männää, kysyy mies. Pienimuotoinen sykähdyttävä kuvaelma kuvasi osuvasti evakkoperheen tuntoja kodistaan lähtökäskyn saaneille evakoille. Evakon laulu sopi kuvaelman loppuun täydellisesti. Tilaisuuden lopuksi Keminseudun Karjalaseuran puheenjohtaja Eero Knuuti kiitti lumikirkon rakentajia, Anja ja Paavo Naukkarista suuriarvoisesta työstä. Samoin hän kiitti kaikkia yhteistyötahoja tilaisuuden järjestelyyn osallistumisesta ja eritoten Keminmaan kuntaa sponsorointiavusta ruokailun ym. suhteen. Kuten ajankuvaan kuuluu, tilaisuuden väki ruokittiin kauravellillä ja vanikalla. Ruokailusta vastasi Keminmaan Maanpuolustusnaiset. Ruoka maistui hyvältä ulkoilmatapahtuman päätteeksi. Keminmaan Reserviläisten puolijoukkueteltassa tarjottiin maistuvat kahvit ja munkit Keminseudun Karjalaseuran naisten tarjoamana. Ruokailun, kahvit ja koristelun kustansi Keminmaan kunta. Tällaisessa yhteistyötapahtumassa haluttiin myös antaa nuorille oppilaille esiintymiskokemusta. Sekä tilaisuuden juontaja Oona Juopperi että lauluosuudet hoitanut ryhmä olivat Keminmaan lukion oppilaita. – Tämä tilaisuus on karjalaista toimintaa parhaimmillaan, pidetään Karjala mielessämme, totesi Karjalaseurojen Pohjolan piirin puheenjohtaja Ahti Pyörnilä lopuksi ja kiitti Keminseudun Karjalaseuraa ja muita järjestäjiä hienosta tilaisuudesta. |
|
Pohjolan piirin uusi puheenjohtaja, Karjalaseurojen Pohjolan piiri on saanut uuden puheenjohtajan 1.1.2010 lukien. Piirin syyskokous valitsi Raahessa 7.11.2009 piirin uudeksi puheenjohtajaksi FT, dosentti Ahti Pyörnilän. Pyörnilä on tehnyt elämäntyönsä Oulun yliopiston palveluksessa, luonnontieteellisen tiedekunnan biologian laitoksen tutkimus- ja opetustehtävissä. Hän jäi eläkkeelle eläinfysiologian lehtorin virasta maaliskuussa 2007. Toiminta kansalaisjärjestöissä on Pyörnilän mukaan hyvä vastapaino arjen puurtamiselle. Ahti Pyörnilä on toiminut Suomen Luonnonsuojeluliitossa hallituksen jäsenenä ja piiri- ja seuratason erilaisissa luottamustehtävissä 1980- ja 90-luvulla. Hän on kuulunut Suomi-Unkari seuran hallitukseen ja toiminut kauan seuran Oulun osaston puheenjohtajana. Eläkkeelle siirtymisensä jälkeen hän on ollut mukana Oulun Karjalaseuran toiminnassa, myös sen hallituksen jäsenenä. Ahti Pyörnilän juuret löytyvät äidin puolelta Suistamolta ja isän puolelta Pohjois-Karjalasta. Äidin välittämä ortodoksisuus on hänelle rakas ja läheinen asia. Oulun ortodoksisen hiippakunnan säätiössä (hallituksen jäsen ja puheenjohtaja) hän on toiminut säätiön perustamisesta (1988) lähtien. Hänellä on ollut luottamustehtäviä myös ortodoksisen hiippakuntakuoron ja katedraalikuoron parissa. Oulun ortodoksisen seurakunnan valtuustoon hänet valittiin v. 2008. Ahti Pyörnilä on suistamolaisen runonlaulajan Martta Kähmin tyttären poika, joten kuorolaulu on hänelle luontainen valinta yhtenä harrastuksena. Lähiajan tavoitteekseen Pyörnilä näkee tutustumisen uuden tehtävän edellyttämiin toimintatapoihin, piirin seuroihin ja sen jäsenistöön. Uusi puheenjohtaja toivottaa kaikille HYVÄÄ JA MENESTYKSELLISTÄ TOIMINTAA KARJALAISUUDEN PARISSA LIITON JUHLAVUONNA 2010! |