Urheilu Karjalassa

Luovutettu Karjala oli suomalaisessa urheilussa ennen sotia merkittävää aluetta. Karjalaiset hallitsivat painia, nyrkkeilyä, voimistelua, jääpalloa, tennistä ja monta muuta lajia. Karjalaiset urheilijat ehtivät saavuttaa 14 henkilökohtaista mitalia olympiakisoissa. Karjalaisia oli mukana jo Suomen ensimmäisessä olympiajoukkueessa Ateenassa vuonna 1906. Viipuriin perustettiin urheiluseuroja jo 1870-luvulla ja siellä pelattiin Suomen ensimmäiset jääpallo-ottelut 1800-luvun viimeisinä vuosina.
 
Jääpallossa Viipurin Sudet, "harmaapaidat", voitti 14 kertaa Suomen mestaruuden vuosina 1914 - 1933. Suomen maajoukkueessa pelasi 1919 - 1939 kaikkiaan 49 viipurilaista urheilijaa. Myös voimistelussa tuli 40 Suomen mestaruutta.
 
Viipurissa pelattiin ensimmäiset kansainväliset jääpallo-ottelut vuonna 1900 ja ensimmäiset kansainväliset tenniskilpailut vuonna 1908. Viipurin talvikisoissa 1910 järjestettiin pikaluistelun Euroopan mestaruuskilpailut, pelattiin curling-otteluja ja ajettiin ensimmäiset autokilpailut.
 
Yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailuissa Kalevan kisoissa Viipurissa 1937 oli katsojia lähes 30 000. Tuo yleisöennätys ylitettiin Suomessa vasta 1991 Helsingin Olympiastadionilla. Viipurin Urheilijoilla oli 1930-luvun lopulla Suomen suurin poikaosasto: 4000 poikaa säännöllisen liikunnan parissa.
Olympiakisojen voittajiksi karjalaisista ehtivät: painijat Eemil Väre (1912 ja 1920) ja Oskari Friman (1920 ja 1924), keihäänheittäjä Julius Saaristo (1912), hiihtäjä Matti Lähde (1936), voimistelija Ale Saarvala (1936) ja nyrkkeilijä Sten Suvio (1936).
 
Keihäänheittäjä Yrjö Nikkanen teki 1938 pitkäaikaisen maailmanennätyksen 78,70 ja hiihtäjä Eino Olkinuora ehti maailmanmestariksi 1939 ennen kuin kaatui sodassa. Karjalan kasvateista Mikko Hietanen voitti maratonjuoksun Euroopan mestaruuden 1946 ja Lassi Parkkinen pikaluistelun maailmanmestaruuden 1947. Karjalasta kotoisin olivat myös melonnan olympiavoittaja (1952) Sylvi Saimo ja 1950-luvun hiihtokuningas Veikko Hakulinen.
 
Vuonna 1939 Suomen urheilun keskusjärjestön SVUL:n tilastoissa Viipurin piiri oli seura- ja jäsenmäärältään ylivoimaisesti Suomen suurin (94 seuraa ja 18 479 jäsentä). Myös Työväen Urheiluliitossa TUL:ssa karjalaiset olivat monessa lajissa liittonsa parhaita. Luovutetulla alueella ehdittiin ennen sotia perustaa noin 250 urheiluseuraa.
 
Luovutetussa Karjalassa, erityisesti Viipurissa, oli runsaasti urheiluseuroja. Viipurin Urheilijat, Viipurin Nyrkkeilijät, PK-35 ovat perinteisiä karjalaisia urheiluseuroja, jotka toimivat aktiivisesti.
 
 
Karjalaisten urheiluseurojen tunnuksia:

Sortavalan Palloilijat

 

Jääsken Kirijät

 

Helylän Voima

 

  Johanneksen suojeluskunnan palloilijat

 

  Karppilan Kaiku

 

 Käkisalmen Palloilijat

 

   Talikkalan Toverit

 

  Talin Kisa-Veikot

 

Tammisuon Suonpojat

 

   Viipurin Ilves

 

  Viipurin Kisa-Veikot

 

Vuoksenrannan Säde