Karjalainen kulttuuri

Lue lisää

Karjalan kieli

Karjalan kieli on suomen kielen läheisin sukukieli. Venäjän Karjalassa karjalan kielen päämurteet ovat aunuksenkarjala eli livvi, varsinaiskarjala Vienassa ja lyydi Äänisen rannalla.
Varsinaiskarjalan murteita puhutaan myös sisä-Venäjän karjalaisalueilla, esimerkiksi Tverin Karjalassa.
Karjalan kielen murteita on puhuttu Suomen entisen Raja-Karjalan pitäjissä, Salmissa, Suojärvellä, Suistamolla, Korpiselässä ja Impilahdella.
Nykyään karjalan kieltä puhuu maassamme viitisen tuhatta henkeä, jotka ovat oppineet kielen pääasiassa rajakarjalaisilta vanhemmiltaan tai isovanhemmiltaan.

Karjalan kieli on virallinen vähemmistökieli

Karjalan kielelle on myönnetty virallinen vähemmistökielen asema Suomessa. Asia vahvistettiin 27.11.2009 presidentti Tarja Halosen antamalla asetuksella.
Karjalan kieltä on elvytetty viime vuosina voimakkaasti. Vuonna 2009 saatiin karjalan kielen professuuri Itä-Suomen yliopistoon Joensuuhun. Nurmeksessa on käynnistynyt karjalankielinen päiväkoti. Myös karjalankielistä kirjallisuutta julkaistaan runsaasti. Karjalan Liitto on järjestänyt 1990-luvun alusta alkaen karjalan kielen kursseja.
Valtioneuvoston päätöksen mukaan karjalan kieleen sovelletaan eurooppalaista vähemmistökieliä ja alueellisia kieliä koskevaa peruskirjaa. Ennen karjalaa vastaavan aseman ovat Suomessa saaneet kolme eri saamen kieltä, romanikieli, jiddish, tatari, viittomakieli ja vanha venäjä.
Karjalan kieltä puhuu arviolta 5 000 suomalaista, ja sitä ymmärtää ainakin 15 000. Venäjällä karjalaa puhuvia on enemmän. Karjalan tasavallassa hyväksyttiin viisi vuotta sitten kielilaki, joka turvaa karjalalle vähemmistökielen aseman.

 

Julkilausuma 10.4.2016

Karjalainen identiteettimme


Kieli on tärkeä osa ihmisen identiteettiä, se siirtää mukanaan historiaa, perinteitä ja kulttuuria. Karjalan Sivistysseura, Karjalan Liitto ja Karjalan Kielen Seura jakavat huolen karjalaisen identiteetin säilymisestä, sekä karjalan kielen ja karjalaisen kulttuurin tulevaisuudesta.

Pidämme tärkeinä ponnistuksia karjalaisuuden vahvistamiseksi sekä karjalan kielen ja nykykulttuurin kehittämiseksi.

Karjalan kieli on Suomessa kotoperäinen eli autoktoninen kieli, jota on puhuttu maassamme yhtä kauan kuin suomeakin. Karjalan kieli on säilynyt Suomea paremmin arjen käyttökielenä Venäjän Karjalassa. Karjalan kielen taitajia on kuitenkin edelleen myös Suomessa, siirtokarjalaisten ja heidän jälkeläistensä sekä Venäjältä tänne muuttaneiden joukossa.

Suomessa puhutaan erityisesti livviä eli aunuksen karjalaa ja Laatokan pohjoispuolisessa Raja-Karjalassa puhuttua varsinaiskarjalaa. Karjalan kielimuodoista normitettuja ovat livvi sekä erityisesti Vienan Karjalassa puhuttu vienankarjala. Varsinaiskarjalan osalta työ on meneillään. Normittamatonta kieltä ei opeteta, kieli jää arjen kommunikaation välineeksi.

Itä-Suomen yliopistossa on Suomen ainoa karjalan kielen professuuri mutta ei karjalan kielen huoltoon keskittyvää elintä. Edelleen odottelemme kielilautakunnan perustamista. Sen luonteva paikka olisi juuri Itä-Suomen yliopistossa.

Kielen oppiminen ja kehittyminen edellyttävät karjalan kielellä julkaistuja kirjoja, lastenkirjoja, sarjakuvia, lehtiä, radio- ja tv-ohjelmia, musiikkia ja kulttuuritarjontaa. Kaikkia näitä on lisättävä ja kehitettävä. Näkemyksemme mukaan kehittämisen tulee tapahtua eri tahojen välisessä yhteistyössä ja erityisesti Karjalan tasavallassa asuvia karjalaisia kuunnellen.

Nyt 110 vuotta täyttävä Karjalan Sivistysseura vaalii itä- ja rajakarjalaista kulttuuria sekä toimii karjalaisen perinteen säilyttämisen ja elävänä pitämisen hyväksi. Keskeistä työssä on karjalan kielen ja kulttuurin edistäminen sekä historian ja perinteen tallentaminen ja tuominen tähän päivään.

Karjalan Liitto perustettiin runsaat 75 vuotta sitten tärkeimpänä tehtävänään valvoa kotinsa menettäneiden siirtokarjalaisten etuja asutus- ja korvauskysymyksissä. 2010-luvun Karjalan Liiton toiminnan keskeistä sisältöä on karjalaisen perinteen ja kulttuurin ylläpito sekä perinteen siirtäminen eteenpäin.

Karjalan Kielen Seura on määrätietoisesti tehnyt runsaat 20 vuotta työtä karjalan kielen edistämiseksi. Sen työn ansiosta vuonna 2009 saatiin karjalan kielen ja kulttuurin professuuri Joensuuhun, 2010 karjala otettiin valtioneuvoston kielikertomuksen piiriin ja vuonna 2009 karjalan kielelle myönnettiin vähemmistökielen status.

Karjalan Sivistysseura ry          
Karjalan Liitto ry                         
Karjalan Kielen Seura ry