Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistys ry

Karjalan Liitto
 
Kakisalmi
120px-The Castle of Käkisalmi
Käkisalmen linna

Tapahtumia

Vuoden 2017 ohjelma

 

Ma 13.2.          Kuukausikokous klo 12.00 Käkisalmi-sali

Karjalaisen naisen monet kasvot miniänä, äitinä, isoäitinä, FT Pirkko Sallinen-Gimpl kertoo.

 

La 18.2.           Vuosikokous 18.2. klo 13.00

Suomalaisen Naisliiton tiloissa, Aurorankatu 17 A 11, 6. krs, Helsinki

 

Ma 6.3 Kuukausikokous klo 12.00 Sortavala-sali

Ovatko testamenttisi kunnossa, tähän vastaa OTL, lakimies Yrjö Mattila.

 

Ma 13.3.          Kuukausikokous klo 12.00 Käkisalmi-sali

FT Maritta Pohls Naisten ääni –hankkeesta tulee pohtimaan kanssamme, miten jatkamme hankkeessa, näyttelyn toteutusta ja rahoitusta.

 

Ma 10.4.          Kuukausikokous klo 12.00 Käkisalmi-sali

Matti Kaasinen muistelee Käkisalmea, mm. linnan vaiheita, Albin Kaasista.

 

Ti 16.5.            Kevätretki

Kevätretken teemme kimppakyydillä Lottamuseoon ja lounastamme myös yhdessä. Tarkemmat tiedot myöhemmin keväällä.

 

Ma 4.9.            Kuukausikokous klo 12.00 Käkisalmi-sali

Ritva Passiniemi Tunne rintasi ry:stä vierailee kokouksessamme.

 

La 16.9.           Syntymäpäivälounas (vuoden aikana tasavuosia täyttäville jäsenille).

 

Ma 9.10.          Kuukausikokous klo 12.00 Käkisalmi-sali

Feministinen gerontologia, osa tulevaisuuden ikääntymistutkimusta, Annamari Kivimäki.

 

Ma 6.11.          Kuukausikokous klo 12.00 Käkisalmi-sali

Kaisanpäivien suunnittelua.

 

La 25.11.         Kaisanpäivät

 

Ma 11.12.        Kuukausikokous klo 12.00 Käkisalmi-sali

Ensiapu sairaustapauksissa, luennoitsijana SPR:n HEO (hyväksytty ensiapuopettaja).

Nautimme myös joulupuuroa pikkujoulun merkeissä.



Ota yhteyttä

Puheenjohtaja Leena Kärävä-Lindgren
puhelin: 09 5417 455, 041 545 8558
sposti: leenalindgren@suomi24.fi
tai
kakisalmen.rouvasvaki@gmail.com


Johtokunta

Leena Kärävä-Lindgren, pj.

Leena Oikarinen, varapj.

Liisa Waali, sihteeri

Leena Ruusuvuori, rahastonhoitaja

Sirkka-Liisa Nyman, jäsenasiat

Kaija Siltala, varajäsen

Miijukka Wieser-Aho, varajäsen



Vuoden 2016 kokousajat ja -paikat


18.1.2016 Kuukausikokous klo 12 Käkisalmi-sali


8.2.2016 Kuukausikokous klo 12
Käkisalmi-sali


20.2.2016 Vuosikokous klo 13.00 (paikkatiedustelut suoraan pj Leena Kärävä-Lindgreniltä)


14.3.2016 Kuukausikokous klo 12 Käkisalmi-sali (Käkisalmen maalaiskunta -filmi valokuvista, käsikirjoitus Paula Koho)

11.4.2016 Kuukausikokous klo 12
Käkisalmi-sali (Annu Toiviainen-Malmio ja Kaj Relander, musiikkia tai Pirjo Kuusniemi: Katariinat)


16.5.2016 Kuukausikokous klo 12
Käkisalmi-sali

TAI kevätretki (vahvista soittamalla pj Leena Kärävä-Lindgrenille toukokuun alussa)


5.9.2016 Kuukausikokous klo 12
Käkisalmi-sali


17.9.2016 Syntymäpäivälounas Bottalla


3.10.2016 Kuukausikokous klo 12 Käkisalmi-sali, ohjelma


31.10.2016 Kuukausikokous klo 12 Käkisalmi-sali


14.11.2016 Kuukausikokous klo 12 Käkisalmi-sali


26.11.2016 Kaisanpäivät Yläsali


12.12.2016 Kuukausikokous klo 12 Käkisalmi-sali



Karjalaisen naisen ääni

 

Suomi 100 –juhlavuoden merkeissä kerätään Naisten Ääni –verkkojulkaisuun sekä syksyllä Karjalatalolla järjestettävään näyttelyyn pienoiselämänkertoja naisista, jotka ovat itsenäisyyden aikana eri tavoin vaikuttaneet lähi- ja laajemmassa piirissä itsenäisessä Suomessa.

 

Onko se joku sukulaisesi tai vaikka sinä itse? Tule mukaan tuottamaan ja levittämään tietoa siitä, mitä karjalaiset naiset omalla kotiseudullasi ovat tehneet, miten he ovat eläneet ja miten selviytyneet elämän haasteista.

 

Yhteistyökumppanimme on FT Maritta Pohls, Suomalaisen Naisliiton Naisten Ääni –verkkojulkaisuhankkeen koordinaattori.

 

Yhteistyöterveisin

 

Leena Kärävä-Lindgren

puheenjohtaja

 

+35841 545 8558

kakisalmen.rouvasvaki@gmail.com




Käkisalmi

"Kukkivien omenapuiden kaupunki"


Käkisalmi (ruots. Kexholm, ven. Приозерск, Priozersk, vuoteen 1611 Корела, Korela, 1611–1918 ja 1940–48 Кексгольм, Keksgol'm ja 1918–1940 Кякисалми) on Laatokan rantakaupunki Pietarin alueella Venäjällä. Käkisalmi sijaitsee Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella, Vuoksen pohjoisen sivuhaaran suistossa Karjalankannaksella.


Tarinan mukaan Käkisalmi perustettiin siihen, missä kuultiin ensimmäisen kerran käen kukkuvan. Nimen jälkiosa perustuu paikkaan, siinä on salmi, joka on muodostunut tärkeän paikan kauppareittien risteämässä. Alkujaan paikalla on ollut karjalainen suurkylä ja siihen liittyvä kylälinnake.


Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistys ry

Vuonna 1855 perustettu Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen yhdistys on Suomen vanhin suomenkielinen edelleen toimiva naisyhdistys.

Nykyisin tärkeimpinä tehtävinä yhdistyksellä on käkisalmelaisen ja karjalaisen kulttuurin vaaliminen ja säilyttäminen sekä muistelemisen sävyttämä yhdessäolo. Yhdistyksessä on tällä hetkellä 70 jäsentä ja noin 45 kannattajajäsentä.

Nyttemmin ei edellytetä tai odoteta jäsenistöltä käkisalmelaisia juuria. Monet ovat tulleet mukaan, esimerkiksi Käkisalmessa koulun käymisen perusteella. Kaikki uudet jäsenet ovat tervetulleita! Miehetkin ovat tervetulleita kannattajajäseniksi.

Vuosijäsenmaksu vuonna 2016 on 20 €.

Toimintakertomukset

2013

2014

Säännöt

Avaa tästä.


Historiikki

Lyhennelmä Liisa Tenkasen kirjoittamasta historiikista


Naisten filantrooppisia eli hyväntekeväisyyttä edistäviä yhdistyksiä ryhdyttiin perustamaan englantilaiseen malliin Suomeen vuoden 1816 jälkeen ja erityisesti vuosina 1835-1855.


Eräs venäläinen upseeri Rafail Aleksandrovits Tsernosvitov karkotettiin joulukuussa 1849 Käkisalmeen. Tämä mies omisti Uralilla kultakaivoksia. Karkotusvuodet pimeässä Käkisalmessa, tuolloin vain 1200 asukasta, sujuivat erittäin hyvin. Kun karkotustuomio päättyi v. 1854, niin Rafail Aleksandrovits Tsernosvitov halusi palkita kaupunkia. Hän lahjoitti kaupungille 500 hopearuplaa, sillä ehdolla, että kaupungin rouvat perustavat KÖYHÄIN LASTEN KOULUN ja ylläpitävät sen.

Yhdistys perustettiin keväällä 1855 ja syksyllä ryhdyttiin keräämään rahaa järjestämällä ensimmäiset suuret arpajaiset ja lisäksi päätettiin järjestää Kaisanpäivänä 25. marraskuuta suuret juhlat ja tanssiaiset.

Köyhäinkoulu voitiin perustaa 1859. Sille vuokrattiin tilat kauppias Paganuksen talosta. Siellä opetettiin lapsia lukemaan, kirjoittamaan, lukua laskemaan sekä laulua ja käsitöitä. Kaupungin mamsellit toimivat opettajina. Yhdistys maksoi kaiken. Koulu oli toiminnassa siihen asti, kunnes Käkisalmeen perustettiin vuonna 1876 varsinainen kansakoulu. Vielä tämän jälkeenkin Rouvasväen yhdistys vastasi kansakoulun köyhien lasten vaatetuksesta. Yhdistys oli myös tukemassa, kun kaupunkiin perustettiin ensimmäistä yhteiskoulua 1892.

Kun yhdistyksen ensimmäiset säännöt laadittiin, niin yhdistyksen tavoitteiksi asetettiin:

1. köyhäin lasten koulun perustaminen
2. käsityötaidon parantaminen
3. sopivan työn hankkiminen kaupungin varattomille henkilöille
4. siveellisyyden, ahkeruuden, ja hyvän järjestyksen edistäminen kaupungissa

Alusta alkaen Käkisalmen pikkukaupungissa yhdistys merkittävällä tavalla kehitti yhteiskunnallista elämää. Kaupunki oli jaettu kahteen piiriin, joita kumpaakin hoiti kaksi kaitsijaa, joiden tehtävänä oli hankkia tarkkoja tietoja puutteenalaisista perheistä, joita yhdistys voisi auttaa.

Rouvasväen yhdistyksessä oli aktiivisten ja edistyksellisten miesten vaimoja, nuoria naimattomia naisia ja jokunen mieskin. Vasta vuonna 1911 yhdistys sai ensimmäisen naispuheenjohtajan, opettaja Helena Melasen.

Kansakoulun  perustamisen jälkeen mietittiin, mitä nyt voitaisiin tehdä. Päätettiin perustaa ja ylläpitää KÄSITYÖKOULU. Koulu perustettiin vuonna 1885. Käsityökoulu jakaantui kutoma- ja ompeluosastoihin. Vakinaisia opettajia oli pari tuntiopettajien lisäksi. Koulun ehdoton kehittäjä ja johtaja oli Sakkolassa syntynyt Vivi Savander, joka oli valmistunut Tammisaaren kutomakoulusta 1899.

Yhdistys maksoi opettajien palkat, hankinnat ja käyttökulut. Koulun nimi muuttui vuonna 1936 Käkisalmen Naiskotiteollisuuskouluksi. Nykyisin se on osa Mikkelin ammattiopistoa.

Mitä muuta yhdistys teki?

- Nälkävuosina 1860-luvun lopulla autettiin itärajalta tulleita sairaita ja hädänalaisia.
- Yhdistys piti keittokoulua vuosina 1900-1901.
- Vuodesta 1904 yhdistys osallistui seurakunnan diakonissan palkkaamiseen ja myöhemmin yhdistys palkkasi kotisairaanhoitajan huolehtimaan sairaista potilaista.
- Yhdistyksellä oli kapalokerho ja kotiapulaiskerho.
- Yhdistys maksoi stipendejä kansakoulun ja yhteiskoulu/yhteislyseon oppilaille aina vuoteen 1939 asti.

Kaupungin rahatoimikamari kääntyi yhdistyksen puoleen vuonna 1919 Suomen itsenäistymisen jälkeen ja pyysi yhdistystä järjestämään hätäaputöitä naisille ja huolehtimaan kaupunkiin jääneistä orpolapsista. Kaupungissa oli sodan jälkeen sekä valko- että punaorpoja, noin 20 lasta. Käsityökoulu karkotettiin talostaan ja siihen perustettiin lastenkoti. Heille palkattiin muutama hoitaja ja lapsista huolehdittiin aina vuoteen 1926 asti, jolloin oli jäljellä enää 4 lasta, jotka sijoitettiin koteihin. Tänä jälkeen Käsityökoulu pääsi takaisin omiin tiloihinsa.

1930-luvulla oppilasmäärä oli suuresti kasvanut ja vanhan rakennuksen tilat kävivät ylen ahtaiksi. Rouvat alkoivat unelmoida uudesta talosta. Vuonna 1938 yhdistys osti entisen Tenkalahden kansakoulurakennuksen. Yhdistys remontoi Tenkalahden vanahn koulun talvikauden 1938-1939 aikana kotiteollisuuskouluksi. Lisäksi siihen tuli yhden opettajan asunto ja yhdistykselle toimi- ja kokoontumistilat.

Ja sitten tuli marraskuun viimeinen päivä ja alkoi Talvisota. Jo joulukuun pommituksissa 1939 koulun pihalla ollut varastorakennus sai osuman ja paloi maan tasalle. Alkoi evakkotaival. Koulu muutti aluksi Lappeenrantaan ja myöhemmin Mikkeliin Maataloushallituksen toimesta.

Kun sodan jälkeen vuonna 1945 oli sodan aiheuttamien menetysten korvausasiat oli saatu kuntoon, niin yhdistys muutti Helsinkiin ja jatkoi toimintaansa jäsentensä kodeissa. Yhdistys sai Karjalaan jääneestä omaisuudestaan korvauksina 48 000 markkaa ja valtion obligaatioita. Tästä summasta luovutettiin Mikkelin kotiteollisuuskoululle vuonna 1947 27 352 markkaa ja yhdistys luovutti lopullisesti kotiteollisuuskoulun Mikkelin läänin Kotiteollisuusyhdistykselle joulukuussa 1948.

Vuodesta 1947 avustettiin vähävaraisia käkisalmelaisia ja vielä 1954 autettiin noin 20 sotaorpoa. Sen lisäksi myös avustettiin sotainvalideja ja sotaveteraaneja.

Vuoteen 2012 yhdistys kokoontui Karjala-talon Käkisalmi-salissa. ...

Nykyisin tärkeimpinä tehtävinä yhdistyksellä on käkisalmelaisen ja karjalaisen kulttuurin vaaliminen ja säilyttäminen sekä muistelemisen sävyttämä yhdessäolo. Yhdistyksessä on tällä hetkellä 85 jäsentä ja noin 45 miestä kannattajajäseninä.

Yhdistyksessä toimineiden naisten toimeliaisuus, pyyteettömyys ja uhrautuva työ ehtivät jo ennen sotaa lähes sadan vuoden ajan suuresti rikastuttamaan Käkisalmen pienoista, omenakukkien kaupunkia.

 
Poutapilvi web design Oy