Kivennapaseura ry

”Tuntemattomast ku tulloo tuttu ni se on lämpimämp ko villanuttu!”

Kivennapaseura on eräs suurimmista karjalaisista pitäjäseuroista. Jäsenmäärämme on 500 henkilöä. Tarjoamme jäsenillemme monipuolista toimintaa, kulttuuriyhteyksiä ja tietoa sekä myös vuorovaikutusta siirtokarjalaisten entiselle kotiseudulle.

Toimintamuotoja, historiaa...

Toimintamuotoina ovat mm yhteydenpito jäseniin jäsenkirjein ja Kivennapalainen-lehden välityksellä, kaksipäiväiset kihut, seminaarit, kokoontumiset ja kotiseutumatkat. Syntyperäisten siirtokarjalaisten joukon käydessä yhä harvalukuisemmaksi joukkoomme on yhä enemmän tullut heidän jälkipolveaan. Jäseneksi on liittynyt myös muita karjalaisesta kulttuurista ja esimerkiksi sukututkimuksesta kiinnostuneita.

Seura on perustettu joulukuussa 1948. Aiemmin siitä käytettiin nimeä Kivennapalaisten pitäjäseura. Samalla lopetettiin Kivennavan kunnan hoitokunta, joka sodan aikana oli hoitanut Kivennavan kunnan asioita. Kokouksen puheenjohtajana toimi Tuomo Rautiainen ja puheenjohtajanä Mikko Helppolainen. Läsnä oli em. kunnan hoitokunta, entinen kunnan valtuusto ja entisiä luottamushenkilöitä. Hyvällä syyllä voi sanoa, että entinen Kivennavan kunta jatkaa toimintaansa Kivennapaseurana.

Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Tuomo Rautiainen, Mikko Helppolainen, Juho Taponen, Armas Tolonen, Lauri Paavolainen, Mikko Rautiainen, Antti Huuhtanen ja  Juho Kostiainen.

Seura merkittiin rekisteriin 1951. Seuran toiminta-alueeksi määriteltiin kaikki kivennapalaisten sijoituskunnat. Jäseneksi otettiin 15 vuotta täyttäneet henkilöt, jotka ovat asuneet Kivennavalla tai joilla on sinne sukulaisuussiteitä tai ovat toimineet edistääkseen Kivennavan henkisiä tai taloudellisia pyrkimyksiä.

Kivennapalaisia sijoitettiin jatkosodan jälkeen Hämeeseen, mm Pälkäneelle, Padasjoelle, Tuulokseen, Sahalahteen, Eräjärvelle, Längelmäelle, Hauholle, Kangasalle, Lammille, Luopioisiin ja Kuhmalahteen. Sijoituskunnista  kivennapalaisia on sittemmin siirtynyt eri puolille Suomea.

...nykyaika

Väestörekisterikeskuksen tilaston mukaan Kivennavalla syntyneitä asui v. 2001 kaikkiaan 240 kunnassa: eniten Helsingissä 343 henkilöä. Lahdessa asui 214, Tampereella 213, Kangasalla 134, Hämeenlinnassa 102, Valkeakoskella 85, Espoossa 81, Pälkäneellä 67, Lammilla ja Vantaalla 64, Turussa 51, Lappeenrannassa ja Jyväskylässä 48, Järvenpäässä 44 ja Hauholla 40.

Nimenmuutos Kivennapaseura ry:ksi tehtiin 1996. Samanaikaisesti uudistettiin myös seuran säännöt, joiden mukaan seura

  - toimii kivennapalaisten keskeisenä yhdyssiteenä
  - toimii kivennapalaisten ja muiden karjalaisten sosiaalisen ja henkisen aseman tukemiseksi
  - tekee tunnetuksi Karjalaa ja karjalaisia koskevia kysymyksiä
  - vaalii kivennapalaisuutta, karjalaista kulttuuria sekä kotiseudun muistoa ja perinteitä.

Yhteistyötä entisen Kivennavan alueella sijaitsevan Pervomaiskojen asukkaiden kanssa on tehty vuodesta 1991. Kivennavan Kirkonmäelle pystytettiin 1993 Kauko Ilosen suunnittelema muistomerkki ”Ikuisuuden Portti”.  Kivennavan kuudennen kirkon paikka on 1990-luvulla merkitty nurkkakivin ja hautausmaa sekä sankarihautojen alue on rauhoitettu. Jatkuvasta yhteistyöstä on osoituksena mm. kesällä 2004 pystytetty Siiranmäen taistelujen muistomerkki.