Vuonna 2010 karjalaista kulttuuria ylläpitävä Karjalan Liitto täyttää 70 vuotta. Liitto perustettiin huhtikuussa 1940 kotinsa menettäneiden yli 400 000 siirtokarjalaisten etujen valvojaksi ja on tänä päivänä noin 45 000 Karjalasta ja karjalaisuudesta kiinnostuneen kansalaisjärjestö. Vuonna 2009 liittoon liittyi lähes 3000 henkilöä.
Nykyisin Karjalan Liitto on keskittynyt karjalaisen perinteen ja kulttuurin ylläpitoon ja Karjalaa koskevan tiedon jakamiseen. Jäsenistöstä suuri osa on siirtokarjalaisten jälkeläisiä, mutta joukossa on myös muita karjalaisuudesta kiinnostuneita. Karjalan Liiton 70-vuotisjuhlavuotta vietetään pitkin vuotta monin tavoin. Juhlavuosi käynnistyy lauantaina 23.1.2010 pidettävällä Karjalan kirkot ja hengellinen elämä -seminaarilla.
Karjala kiinnostaa tutkijoita. Uusinta Karjala-aiheista tutkimusta esitellään 2.2.2010 alkavassa ja koko kevään jatkuvassa 2000-luvun Karjala-tutkimus Studia Generalia -sarjassa. Seminaarit jatkuvat syyspuolella karjalaisen esihistorian, itkuvirsien, murteiden ja kielen esittelyllä.
Vuonna 2009 Karjalan Liiton teemana on karjalaisuus kautta elämän. Useille karjalaista järjestötyötä tekeville karjalaiset sukujuuret ovat keskeinen elämänvoima. Vuoden aikana tuodaan esille karjalaisuuden merkitystä eri sukupolville erilaisten tapahtumien kautta. Sukututkimus ja sukuseuratoiminta on monelle oiva keino selvittää omaa taustaansa. Tutustuminen pitäjähistorioihin antaa myös tietoa karjalaisten sukujen taustoista.
Viime vuosina uudet sukupolvet ovat ottaneet vastuuta Karjalan Liiton jäsenseuroissa. Vaikka uudet sukupolvet ottavat vastuuta, antavat luovutetussa Karjalassa syntyneet siirtokarjalaiset tietoa ja kokemuksen tuomaa viisautta. Karjalainen kulttuuri ja -järjestötyö kiinnostaa monia. Siirtokarjalaisten ja nuorempien karjalaisten lisäksi Karjalan Liiton jäsenyhdistyksien hallituksissa on lukuisia ei-karjalaisia. Seurojen toiminnassa, juhlissa ja tilaisuuksissa on hauskaa ja yhdessä saadaan paljon aikaan. Karjalainen järjestö on monilla paikkakunnilla merkittävä kulttuurintuottaja. Aktiiviseen, iloiseen toimintaan tullaan mielellään mukaan. Karjalan Liitto tarjoaa tätä mahdollisuutta kaikille karjalaisuudesta kiinnostuneille.
Karjalaisuus kautta Suomen -teema korostaa karjalaisten ja karjalaisjuuristen sijoittumista eri puolille Suomea. Muista Suomen heimoista poiketen ovat karjalaiset viime sotien jälkeen asuttaneet Suomea laajasti. Karjalaisia eivät ole vain etelä- ja pohjoiskarjalaiset tai siirtokarjalaiset, vaan myös kaikki karjalaiset sukujuuret omaavat.
Vuosina 2008-2010 Karjalan Liitto toimii Veikko Vennamon muistomerkkihankkeen vetäjänä. Maatalousministeriön asutusasiain ylijohtaja Vennamo vaikutti keskeisesti rintamamiesten ja yli 400 000 siirtokarjalaisen asuttamiseen. Ripeästi ja onnistuneesti toteutettu asutustoiminta on saanut myös maailmalla tunnustusta.
Karjalan Liiton jäsenseurat järjestävät vuoden aikana omia tapahtumia, joissa korostetaan paikallista karjalaisuutta ja karjalaistoimintaa.
Vuosien 2005-2007 toimintateemana on Karelianismi, karjalaisuus, Suomi. Aihetta tuodaan esille muun muassa matkoilla ja seminaareissa. Karelianismia peilataan myös tämän päivän karjalaisuuteen; toiminnassa pyritään kiinnittämään huomiota ja selvittämään sitä, miten siirtokarjalaisuus on vaikuttanut suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin.