Karjalan Liiton Studia Generalia -luentosarja

2000-luvun Karjala-tutkimus 2.2. – 27.4.2010

Karjalatalon juhlasalissa (Käpylänkuja 1, Helsinki)
Luennot alkavat kello 18.00

2.2.2010
Karjala muistin ja utopioiden paikkana

FT Outi Fingerroos

Karjala on muistin ja utopian paikka. 1800-luvulla syntynyt karelianistinen aate loi mielikuvan yhtenäisestä Karjalan heimosta ja sen menneisyydestä. 1900-luvulla mielikuvat Karjalasta kiinnittyivät Vienan ohella Neuvostoliitolle menetettyyn Karjalaan: menetetyn paikan muistoon ja haaveisiin sinne paluusta. Karjalasta on tehty muistojen ja utopioiden paikka niin suomalaisia kuin suomalaista kansakuntaakin varten. Luento paneutuu näihin kysymyksiin sekä historian että nykyisyyden kautta.

Filosofian tohtori, dosentti Outi Fingerroos työskentelee etnologian yliassistenttina Jyväskylän yliopistossa. Tutkimuksessaan hän on erikoistunut muistin ja kerronnan tutkimukseen, Karjalaan ja monikulttuurisuus-kysymyksiin. Uusi tutkimus Karjala utopioina ilmestyy keväällä 2010.

9.2.2010
Karjalainen nainen ja sankaruus

FT Tarja Kupiainen

Sankaruus on urotekoja, urhoollisuutta ja yhteisön edun laittamista oman edun edelle. Usein sankarit mielletään miehiksi, miehuulliset teot sankariteoiksi. Luennossa pohditaan, miten nainen ja naisellinen mahtuvat sankaruuteen. Entä millaista sankaruutta erityisesti karjalainen nainen kantaa itsessään? Teemoja tarkastellaan lähihistorian ja kansanrunouden näkökulmista nykyhetkeen peilaten.

Filosofian tohtori Tarja Kupiainen työskentelee yliopettajana Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun luovien alojen keskuksessa. Kupiaisen väitöstutkimus Kertovan kansanrunouden nuori nainen ja nuori mies (SKS 2004) palkittiin Joensuun yliopiston vuoden väitöskirjana.

10.3.2010
Evakkous kehollisena kokemuksena

HTT Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen

Luennossa tarkastellaan evakkolasten kokemuksia pakotetusta siirtymisestä. Lasten kokemushistoriassa keholliset tunnemuistot säilyivät pitkään, sillä puhumattomuus sekä yhteiskunnallinen hiljaisuus estivät niiden käsittelemisen. Vasta viime vuosina tunnemuistojen rooli sotakokemuksien tutkimisessa on tunnustettu.

Hallintotieteiden tohtori Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen työskentelee assistenttina Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella, missä hän vuonna 2003 väitteli tohtoriksi aiheenaan kaupunkitilassa ilmenevät territoriaaliset käytännöt Pohjois-Irlannin konfliktissa. Kuusisto-Arponen on Suomen Akatemian tutkijatohtoriprojektissa (2004–2008) tutkinut suomalaisten evakko- ja sotalasten paikkaidentiteettiä.

17.3.2010
Kerronnan merkitysten jäljillä –
Matka ja koti siirtokarjalaisten muistelukertomuksissa

FM Ulla Savolainen

Siirtokarjalaisten kirjoitetut muistelukertomukset kertovat matkoista paikkojen välillä sekä kodeista, joissa asuttiin ja asutaan. Matkan ja kodin teemoihin liittyy myös abstraktimpia, kielen ja kerronnan rakenteisiin kytkeytyviä kodittomuuden ja kuulumisen merkityksiä. Folkloristisen analyysin avulla on mahdollista tavoittaa nämä epäsuorat merkitykset ja ymmärtää uudella tavalla sekä siirtokarjalaisten kokemuksia että kerrontaa kulttuurin merkityksiä tuottavana, välittävänä ja säilyttävänä prosessina.

Filosofian maisteri Ulla Savolainen on folkloristiikan jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa ja tekee väitöskirjaa siirtokarjalaisten kirjoitetusta muistelukerronnasta. Savolaisen pro gradu -tutkielma Koti, menetys, paluu. Koti kannakselaisten lapsievakkojen evakkomatkakertomuksissa (2007) on julkaistu Helsingin yliopiston Ethesis-tietokannassa.

22.4.2010
Vastakkainasettelusta rinnakkaiseloon - ortodoksinen siirtoväki ja paikallisväestö

FM Heli Kananen

Ensin oli konflikti, nykyisin ortodoksisen kirkon arvostettu asema. Miten tämä kehitys mahdollistui? Kuinka paikallisten alkuaan alempiarvoisempana pitämien karjalaisten asemaa nostettiin? Miten sotien henkisesti ja asuttamisen fyysisestikin muuttamat paikallisyhteisöt voitiin päivittää vastaamaan muuttunutta tilannetta? Kuinka alkuun toisilleen vieraiden muodostamassa yhteisössä rakennettiin yhteenkuuluvuuden tunnetta ja eheytettiin yhteisöä sisäisesti?

Filosofian maisteri Heli Kananen on tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopistosta. Hän valmistelee parhaillaan esitarkastuksessa olevaa Suomen historian väitöskirjaa Kontrolloitu sopeutuminen: Ortodoksinen siirtoväki sotien jälkeisessä Ylä-Savossa (1946 - 1970).

27.4.2010
Sosiaalinen vuorovaikutus kaakkoissuomalaisessa maalaisyhteisössä 1600- ja 1700-luvulla

FT Kari-Matti Piilahti

Keiden kanssa oltiin tekemisissä 1600- ja 1700-luvun maaseudulla ja ketkä muodostivat lähimmän sosiaalisen verkoston? Mitkä seikat vaikuttivat keskinäiseen vuorovaikutukseen? Maalaisyhteisön kanssakäymistä valotetaan etupäässä avioliitto- ja kummisuhteiden kautta. Esityksen painopiste on Karjalan ja Hämeen rajalla sijainneessa Valkealassa, mutta esimerkkejä poimitaan myös muilta paikkakunnilta.

Filosofian tohtori Kari-Matti Piilahti työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopiston historian laitoksella. Vuonna 2007 ilmestyneessä väitöskirjassaan Aineellista ja aineetonta turvaa hän tarkasteli kontaktinmuodostusta Valkealassa vuosina 1630–1750. Meneillään oleva tutkimusprojekti käsittelee Suomen taloudellisen eliitin sosiaalista taustaa, muodostumista ja jatkuvuutta vuosina 1850–1940.

Tilaisuudet ovat maksuttomia ja yleisölle avoimia. Tervetuloa!
Luentosarja toteutetaan yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa.

Muutokset mahdollisia.