KARJALAN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT:

1 §.  Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Karjalan Liitto ry ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä Liitoksi.

 

2 §.  Liiton tarkoitus

Liiton tarkoituksena on toimia karjalaisten sekä karjalaisuudesta kiinnostuneen väestön kulttuuri- ja etujärjestönä, sekä toimia luovutetun Karjalan kysymyksen ratkaisemiseksi.

 

3 §.  Liiton toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Liitto

- toimii jäsentensä keskusjärjestönä ja ohjaa sekä tukee jäsentensä toimintaa;
- järjestää seminaareja sekä kulttuuri- ja harrastustilaisuuksia;
- tuottaa karjalaisuuteen ja Karjalan kysymykseen liittyviä selvityksiä ja julkaisuja;
- pyrkii edistämään valtioiden välisiä neuvotteluja Karjalan kysymyksen ratkaisemiseksi
- harjoittaa opintotoimintaa sekä yhteistyötä koti- ja ulkomaisten oppi-, tutkimus- ym. laitosten kanssa;
- järjestää laajoille kansalaispiireille tarkoitettuja voittoa tavoittelemattomia loma- ja virkistys- sekä vanhustenhuollon palveluita;
- palvelee jäsenyhteisöitään ja niiden henkilöjäseniä ylläpitämällä omaa ja jäsenyhteisöjensä jäsenrekisteriä, sekä muillakin edellisiin verrattavilla tavoilla.

Liitolla on oikeus omistaa kiinteistöjä ja arvopapereita, ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, järjestää arpajaisia, myyjäisiä ja muita varainkeräyksiä, harjoittaa materiaalin välitystä, alaan liittyvien tarvikkeiden myyntiä sekä majoitus- ja ravitsemusliiketoimintaa.

 

4 §.  Liiton jäsenet

Liitto muodostuu karjalaisen kulttuurin edistämisen tai Karjalan kysymyksen ratkaisemiseksi toimivista

1. rekisteröityjen karjalaseurojen muodostamista alueellisista rekisteröidyistä piiriyhdistyksistä;
2. valtakunnallisista rekisteröidyistä liittoyhdistyksistä, joiden jäsenkunta muodostuu yhtäläiset toimintaperiaatteet tai tavoitteet omaavista pitäjä-, suku-, kulttuuri-, harrastus- tai muuta vastaavaa toimintaa harjoittavista rekisteröidyistä yhteisöistä;
3. 1- ja 2-kohdassa tarkoitettujen piiri- ja liittoyhdistysten jäseninä olevista rekisteröidyistä yhteisöistä.

Ennen näiden sääntöjen voimaantuloa Liiton varsinaisiksi jäseniksi hyväksytyt yhteisöt pysyvät tämän kohdan 1 momentista huolimatta edelleen Liiton jäseninä. Sääntöjen voimaantulon jälkeen hyväksyy piiri- ja liittoyhdistykset jäseneksi liittovaltuusto ja muut jäsenet Liiton hallitus.

Muut kuin kohdissa 1-3 tarkoitetut yhteisöt voivat olla Liiton yhteistoiminta- tai kannatusjäseniä, jotka hyväksyy Liiton hallitus. Ennen näiden sääntöjen voimaantuloa saavutetut kannatusjäsenoikeudet ovat edelleen voimassa. Yhteistoiminta- ja kannatusjäsenmaksun liittokokouskaudeksi vahvistaa Liiton hallitus.

Liiton hallitus voi erottaa Liitosta jäsenen tai kannatusjäsenen, joka Liiton hallituksen antamasta kahdesta kirjallisesta huomautuksesta huolimatta

1. toimii Liiton tarkoitusperien tai liittokokouksen hyväksymien menettelytapojen vastaisesti, tai
2. jättää jäsenmaksunsa Liitolle maksamatta.

1-kohdassa tarkoitetulla perusteella erotetulla jäsenellä on oikeus yhden (1) kuukauden kuluessa hallituksen erottamispäätöksestä tiedon todistettavasti saatuaan ilmoittaa kirjallisesti hallitukselle saattavansa erottamispäätös lähinnä seuraavan liittovaltuuston kokouksen lopullisesti ratkaistavaksi.

 

5 §.  Kunniapuheenjohtajat ja -jäsenet

Liittokokous voi kutsua Liiton kunniapuheenjohtajiksi Liiton tarkoitusperien hyväksi erityisen ansiokkaasti toimineita Liiton tai liittovaltuuston entisiä puheenjohtajia tai varapuheenjohtajia. Kunniapuheenjohtajilla on läsnäolo- ja puheoikeus liittovaltuuston ja Liiton hallituksen kokouksissa.

Liittokokous tai liittovaltuusto voivat kutsua Liiton kunniajäseniksi Liiton tarkoitusperien hyväksi erityisen ansiokkaasti toimineita henkilöitä.

 

6 §. Jäsenmaksu

Liitto perii piiri-  ja liittoyhdistysten jäsenseuroilta niiden jäsenmäärän mukaisen vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruuden määrää liittohallitus. Kultakin jäsenseuran jäseneltä jäsenmaksu peritään vain yhden jäsenseuran kautta. Jäsenseurojen jäsenet voivat maksaa halutessaan ylimääräisiä kannatusmaksuja.

Liitto ei peri mitään maksuja kunniapuheenjohtajilta ja –jäseniltä.

 

7 §. Liiton hallinto

Liiton hallintoelimet ovat liittokokous, liittovaltuusto ja Liiton hallitus.

 

8 §.  Liittokokous

Liittokokouksen kutsuu koolle Liiton hallitus. Liittokokouskutsu on toimitettava vähintään neljää viikkoa ennen kokousta kirjallisesti Liiton jäsenille näiden Liitolle
ilmoittamalla osoitteella tai julkaistava yhdessä liittovaltuuston hyväksymässä lehdessä. Jäsenseurat ilmoittavat liittokokoukseen saapuvista edustajistaan vähintään neljä viikkoa ennen liittokokousta.

Varsinainen liittokokous pidetään Liiton hallituksen määräämänä ajankohtana ja paikassa joka kolmas vuosi toukokuun loppuun mennessä. Ylimääräinen liittokokous

pidetään, kun liittovaltuusto tai Liiton hallitus niin päättää tai vähintään yksi kymmenesosa (1/10) Liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti vaatii.

Liiton varsinaisilla jäsenillä on oikeus nimetä edustajia liittokokoukseen seuraavasti:

- 4 §:n 1- ja 2-kohdassa tarkoitetut piiri- ja liittoyhdistykset saavat nimetä enintään yhden (1) edustajan kutakin niiden jäsenenä olevien yhdistysten yhteenlaskettua alkavaa tuhatta viittäsataa (1500) henkilöjäsentä kohti;

- muut jäsenet saavat nimetä enintään yhden (1) edustajan kutakin alkavaa kahta sataa, enintään kuitenkin kolme (3) edustajaa  henkilöjäsentään kohti, tai ellei niillä ole henkilöjäseniä tai henkilöjäsenten määrä ei ole luotettavasti todennettavissa, yhden (1) edustajan.

Liittokokouksen edustajien määrää määritettäessä on huomioitava, että jäsenien jäsenmäärä määräytyy kokousvuotta edeltävän vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaisesti, kuitenkin siten, että huomioon otetaan enintään se määrä, josta Liitolle on ko. vuonna maksettu jäsenmaksu.

Kullakin edustajalla on liittokokouksessa yksi (1) ääni.

Kullakin Liiton yhteistoiminta- ja kannatusjäsenellä on oikeus nimetä liittokokoukseen yksi (1) tarkkailija, jolla on liittokokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Liiton hallituksen ja liittovaltuuston jäsenillä on liittokokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Liittokokouksessa ei edustaja voi edustaa tai äänestää valtakirjalla muiden saman tai eri jäsenyhdistyksen edustajan puolesta.

Liittokokousten välivuosina järjestetään jäsenille valtakunnallinen seminaari, jossa esitellään Liiton hallituksen katsaus Liiton toimintaan ja talouteen, sekä käsitellään muita ajankohtaisia Liiton toimintaan ja toimintaympäristöön liittyviä aiheita.

 

9 §.  Liittokokouksessa käsiteltävät asiat

Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Käsitellään ja vahvistetaan Liiton hallituksen katsaus Liiton edellisen varsinaisen liittokokouksen jälkeiseen toimintaan ja talouteen.
2. Käsitellään ja vahvistetaan Liiton hallituksen esitys Liiton tulevan toiminnan ja talouden päälinjoista.
3. Käsitellään ja vahvistetaan Liiton hallituksen esitys Liiton liittokokousvuoden ja kahden sitä seuraavan kalenterivuoden jäsenmaksujen suuruudesta.
4. Vahvistetaan tarvittaessa liittovaltuuston jäsenten ja Liiton hallituksen jäsenten valintaa varten vaaliohjesääntö, joka on voimassa uuden vaaliohjesäännön vahvistamiseen saakka. Vaaliohjesääntö on vahvistettava niin, että kaikki Liiton jäsenryhmät saavat liittovaltuustoon ja Liiton hallitukseen tasapuolisen edustuksen.
5. Valitaan Liiton hallituksen puheenjohtaja sekä 1. varapuheenjohtaja ja 2. varapuheenjohtaja, joiden toimikausi kestää seuraavan varsinaisen liittokokouksen päättymiseen. Hallituksen puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajia kutsutaan Liiton puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajiksi.
6. Valitaan liittovaltuuston puheenjohtaja sekä 1. varapuheenjohtaja ja 2. varapuheenjohtaja samoin kuin liittovaltuuston jäsenet ja varajäsenet, joiden toimikausi kestää seuraavan varsinaisen liittokokouksen päättymiseen.
7. Valitaan kaksi varsinaista tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varamiehet. Ainakin toisen varsinaisen tilintarkastajan ja hänen varamiehensä tulee omata KHT-pätevyys. Mikäli varsinaiseksi tilintarkastajaksi valitaan KHT-yhteisö, ei varamiehen  valinta ole tarpeen.
8. Käsitellään muut liittovaltuuston tai Liiton hallituksen liittokokoukselle esittämät asiat.

Liiton jäsenten liittokokouksessa käsiteltäväksi haluamat muutokset vaaliohjesääntöön sekä muut asiat on toimitettava kirjallisesti Liiton hallitukselle liittokokousvuoden helmikuun loppuun mennessä.

Ellei näissä säännöissä ole toisin mainittu, liittokokouksessa asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

 

10 §.  Liittovaltuusto

Liittokokousten välisenä aikana käyttää ylintä päätösvaltaa liittovaltuusto. Liittovaltuustoon kuuluvat liittokokouksessa valitut liittovaltuuston puheenjohtaja, 1. varapuheenjohtaja ja 2. varapuheenjohtaja sekä näiden sääntöjen edellyttämä määrä jäseniä. Piiri- ja liittoyhdistysten nimeämille liittovaltuuston jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet.

Liittovaltuuston jäsenet on valittava siten, että 4 §:n 1- ja 2-kohdassa tarkoitetuilla piiri- ja liittoyhdistyksillä on kullakin oikeus nimetä liittovaltuustoon yksi (1) jäsen jäsenseurojensa luotettavasti todennettavissa olevaa yhteenlaskettua tuhatta viittäsataa (1.500) henkilöjäsentä kohti, tai mikäli henkilöjäsenten yhteenlaskettu määrä on alle tuhat viisisataa (1.500) tai ei ole luotettavasti todennettavissa, yksi (1) jäsen. Tämän lisäksi liittovaltuustoon valitaan kolmesta (3) kuuteen (6) muuta jäsentä.

Liittovaltuuston jäseneksi on vaalikelpoinen jokainen Liiton jäsenenä olevan yhdistyksen henkilöjäsen tai jäsenenä olevan muun yhteisön toimielimen jäsen, joka ei ennen valintavuoden 1. päivää ole täyttänyt 75 vuotta.

Liittovaltuuston kutsuu koolle Liiton hallitus. Kokouskutsu on toimitettava liittovaltuuston jäsenille kirjallisesti vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta.

Liittovaltuusto kokoontuu varsinaiseen kokoukseen kaksi kertaa vuodessa. Kevätkokous on pidettävä huhtikuun loppuun mennessä ja syyskokous marraskuun loppuun mennessä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun Liiton hallitus tai liittovaltuusto niin päättää. Hallituksen on kutsuttava ylimääräinen kokous koolle, jos vähintään yksi kymmenesosa (1/10) liittovaltuuston jäsenistä tekee hallitukselle tätä koskevan vaatimuksen.

Liittovaltuuston kokous on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet liittovaltuuston jäsenistä, puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat läsnäolijoihin mukaan luettuna.

Liittovaltuuston päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Mikäli liittovaltuuston puheenjohtaja tai 1. varapuheenjohtaja eroaa tehtävästään tai ei mistä syystä tahansa voi sitä enää hoitaa, toimii eronneen tai estyneen tilalla tämän jäljellä olevan toimikauden ensisijaisesti 1. varapuheenjohtaja tai toissijaisesti 2. varapuheenjohtaja. Eronneen tai eronneiden tai estyneiden tilalle voi valtuusto valita keskuudestaan varapuheenjohtajan jäljellä olevan liittokokouskauden ajaksi.

 Mikäli liittovaltuuston jäsen valitaan Liiton hallituksen jäseneksi, toimii hänen henkilökohtainen varamiehensä koko jäljellä olevan toimikauden ajan liittovaltuuston varsinaisena jäsenenä.

 

11 §.  Liittovaltuuston tehtävät

Liittovaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Esitetään edellisen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastajien siitä antama lausunto.
2. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä.
3. Varsinaisen liittokokouksen pitovuonna annetaan liittokokoukselle lausunto Liiton hallituksen
- katsauksesta Liiton edellisen varsinaisen liittokokouksen jälkeiseen toimintaan;
- esityksestä Liiton tulevan toiminnan ja talouden päälinjoiksi;
- esityksestä Liiton kuluvan ja kahden liittokokousvuotta seuraavan kalenterivuoden jäsen- ja liittymismaksujen suuruudeksi;
- mahdollisesta esityksestä vaaliohjesäännön tarkistamiseksi;
4. Valitaan tarvittaessa Liiton tai liittovaltuuston puheenjohtajat tai hallituksen jäsenet tehtävästä luopuneiden tilalle näiden jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Liittovaltuuston tämän kohdan nojalla valitsemat puheenjohtajat toimivat ensisijaisesti Liiton tai liittovaltuuston 2. varapuheenjohtajana ja toissijaisesti 1. varapuheenjohtajana tai varsinaisena puheenjohtaja tässä järjestyksessä;
5. Käsitellään mahdolliset muut näiden sääntöjen mukaan liittovaltuuston päätettävät asiat.          
       

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma;
2. Vahvistetaan seuraavan vuoden talousarvio;
3. Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle kolmeksi seuraavaksi kalenterivuodeksi
4. valitaan tarvittaessa Liiton tai liittovaltuuston puheenjohtajat tai hallituksen jäsenet tehtävästä luopuneiden tilalle näiden jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
5. Käsitellään mahdolliset muut näiden sääntöjen mukaan liittovaltuuston päätettävät asiat.

 

12 §. Liiton hallitus

Liiton hallituksen jäseninä ovat varsinaisen liittokokouksen valitsemat Liiton puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa, sekä liittovaltuuston valitsemat kaksitoista (12) muuta jäsentä. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien toimikausi alkaa varsinaisen Liittokokouksen päättymisestä ja päättyy sitä lähinnä seuraavan varsinaisen Liittokokouksen päättymiseen. Muiden jäsenten toimikausi on kolme (3) kalenterivuotta alkaen valinnan suorittanutta liittovaltuuston kokousvuotta seuraavan vuoden alusta. Muista jäsenistä on vuosittain erovuorossa neljä, aluksi arvan ja sitten vuoron mukaan.

Mikäli Liiton puheenjohtaja tai 1. varapuheenjohtaja eroaa tehtävästään tai ei mistä syystä tahansa voi sitä enää hoitaa, toimii eronneen tai estyneen tilalla tämän jäljellä olevan toimikauden Liiton puheenjohtajana ensisijaisesti Liiton 1. varapuheenjohtaja ja toissijaisesti Liiton 2. varapuheenjohtaja. Eronneen tai eronneiden tai estyneiden tilalle voi valtuusto valita keskuudestaan varapuheenjohtajan jäljellä olevan liittokokouskauden ajaksi.

Liiton hallituksen jäseneksi on vaalikelpoinen jokainen Liiton jäsenenä olevan yhdistyksen henkilöjäsen tai jäsenenä olevan muun yhteisön toimielimen jäsen, joka ei
ennen valintavuoden 1. päivää ole täyttänyt 75 vuotta.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta.

Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat mukaan luettuna vähintään kahdeksan (8) jäsentä, joista yhden tulee olla Liiton puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtaja.

Hallituksen päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallitus voi asettaa alaisuudessaan toimivan työvaliokunnan sekä muita toimi- tai valiokuntia valmistelemaan nimeämiään asioita.

 

13 §. Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on muun muassa

1. suunnitella ja valmistella Liiton tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeelliset tehtävät,
2. johtaa ja valvoa Liiton toimintaa, sekä panna täytäntöön liittokokouksen ja liittovaltuuston päätökset;
3. antaa lausuntoja viranomaisille ja muille tahoille;
4. vastata Liiton omaisuuden ja talouden menestyksekkäästä hoidosta;
5. ottaa ja erottaa Liiton vakinaiset työntekijät sekä määrätä työsuhteiden ehdot;
6. pitää yhteyttä Liiton jäseniin, tiedottaa Liiton päätöksistä, sekä muutoinkin ohjata ja neuvoa Liiton jäsenten toimintaa;
7. kutsua koolle liittokokous ja liittovaltuusto sekä valmistella niiden kokouksissa käsiteltävät asiat;
8. nimetä Liiton edustajat eri yhteisöjen tehtäviin;
9. päättää Liiton huomionosoituksista;
10. hoitaa muut yhdistyslain mukaan tai muutoin hallitukselle kuuluvat tehtävät.

 

14 §.  Liiton nimenkirjoitus

Liiton nimen kirjoittavat Liiton hallituksen puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtaja yhdessä hallituksen nimenkirjoitukseen oikeuttaman Liiton toimihenkilön kanssa.

 

15 §.  Liiton tilikausi

Liiton tilikausi ja toimintavuosi on kalenterivuosi.

 

16 §.  Sääntöjen muuttaminen ja Liiton purkaminen

Päätös Liiton sääntöjen muuttamisesta on tehtävä liittokokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.

Päätös Liiton purkamisesta on tehtävä kahdessa vähintään kahden (2) kuukauden väliajoin pidetyssä liittokokouksessa. Tullakseen voimaan purkamispäätös on kummassakin kokouksessa tehtävä vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.

Liiton purkautuessa käytetään sen varat viimeisen liittokokouksen päättämällä tavalla karjalaisen kulttuurin edistämiseksi Suomessa.