Vuonna 2012 tapahtunutta toimintaa

Helmikuussa

Karjalan Liiton vuoden 2012 teemana ovat karjalaiset kädentaidot.

Olimme mukana opiskelemassa neulakinnastekniikkaa.

NEULAKINNASTEKNIIKKAA OPPIMASSA

Joensuun Sortavala-Seura päätti toteuttaa Karjalan Liiton vuoden teemaa Karjalaiset kädentaidot järjestämällä 16 tuntia kestävän Neulakinnaskurssin OK-Opintokeskukse tiloissa. Kymmenen hengen innostunut ryhmä on ahkerasti yrittänyt päästä perille, miten isolla parsinneulalla yhdistellään lankapyörylöitä. Taitavana ohjaajana on toiminut käsityöneuvoja Leena Käyhkö.

Suomessa neulakinnasperinne oli vielä 1960 - luvulla vanhempien naisten hallussa, mutta nykyään tekniikan osaajat ovat harvassa. Meillä kintaita on tehty etenkin Karjalan ja Savon alueella, mutta myös Länsi-Suomessa ja Pohjanmaalla on osattu neuloa neulalla.

Kinnasneulatekniikka tunnetaan monissa maissa ympäri maailmaa. Se on kehittynyt eri alueilla erilaiseksi. Työotteita on erilaisia, aloitustapoja monenlaisia ja erilaisia pistoja on valtava määrä.

Itä-Suomessa ja luovutetun Karjalan alueella on vanhastaan tunnettu kolme erilaista pujottelutapaa, neulakinnastekniikkaa. Nämä ovat suomeksi, venäjäksi ja pyöräyttäen neulominen. Vertaisopintoryhmän tavoitteena oli oppia kaikki tekniikat, mutta pian huomasimme, että tuskin ehdimme tehdä kintaat suomeksi. Ryhmässämme kaikki olivat aloittelijoita. Olimme vain nähneet, miten äitimme tai mummomme olivat valmistaneet kintaita. Jokainen joutui tekemään useampia harjoitelmia, enenkuin työn jälki oli jotakuinkin kelvollista.

Neulakinnastekniikkaa on pääasiassa käytetty käsineiden valmistamiseen, mutta sillä voi tehdä myös myssyjä ja töppösiä. Valmis neulakinnas on paksu, tukeva ja lämmin, koska pinnassa on monta lankakerrosta päällekkäin. Valmistustekniikasta johtuen silmukat eivät purkaudu kuten tavallisessa neuleessa. Ei siis tarvitse pelätä neuleen purkautumista, vaikka kintaisiin tulisi reikä. Kintaat ovat kestäviä.

Niitä on käytetty yleisesti työkintaina rukkasten sisällä. Tällaisten rukkaskintaiden suut on neulottu avariksi, jotta ne voidaan riisua ja pukea helposti ilman toisen käden apua.

TUULA KUISMA

Kalevalaisessa illassa ke 29.2. klo 17 Monikulttuurikeskus Vatakassa juhlittiin noin 30 vieraan läsnäollessa. Musiikista vastasi kansanlaulutaitaja Anna Fält. Kalevala-aiheista juliste- ja korttitaidettaan esitteli joensuulaistaiteilija Armi Jaloniemi. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Joensuun Kalevalaiset Naiset, Karjalaisseurojen piiri sekä Vatakka.

Maaliskuussa

Piirin kevätkokous oli perjantaina 16.3.2012 klo 18 Joensuun NNKY:llä, Malmikatu 2, Joensuu

Perinteinen virpomatapahtuma oli torstaina 29.3.2012 klo 12 Carelicumissa, Koskikatu 5, Joensuu.

Tapahtumassa  virvottiin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Väistö, rehtori Sirkka Vepsä ja koulutussuunnittelija Lea Lihavainen. Tilaisuudessa esiintyi kansanmusiikkitaiteilija Anna Fält sekä Mutalan koulun oppilaat, jotka virpoivat ja lauloivat erityisopettaja Mari Hämäläisen johdolla. Yleisöä tapahtumassa oli esiintyjät ja petroskoilaiset vieraat mukaanlukien noin 60 henkeä.

Toukokuussa

Piirin tanssiaisia vietettiin sunnuntaina 20.5.2012 klo 17-21 Sepänsalilla, Joensuussa

Tanssiparketilla pyörähteli lähes 150 tanssijaa Jorma Kultamaan (haitari) ja Risto Veijasen (laulu) tahdittamina.
Virvokkeista vastasi tällä kertaa Tohmajärven karjalaiset.

Heinäkuussa

Perinnetapahtumaa vietettiin  Eino Leinon päivänä 6.7.2012 Joensuun Ilosaaressa

Joensuun Kalevalaiset Naiset ja Karjalaisseurojen P-K:n piiri järjestivät Joensuun Ilosaaressa Karjalantalolla Eino Leinon päivänä 6.7.2012 klo 14 alkaen perinnetapahtuman, jonka yhteydessä mm. kukitettiin Miihkali Arhippaisen runonlaulajapatsas, kuultiin taiteilija Sari Kaasisen musiikkiesityksiä, Leena Jääskeläinen esitteli vienankarjalaisen kansannaisen puvun ja Asko Piiparinen kertoi Karjalantalon tämänhetkiset kuulumiset.
Lopuksi lauloimme yhteislauluja Anja Kososen ja Sari Kaasisen johdolla.