SEURASSA TAPAHTUU

Tarinatuokiot ovat Koivupihassa, ravintola Kanttarellissa, Kirkkokatu 13, Joensuu, klo 14

(kuukauden 2. keskiviikko). Tarinatuokioiden yhteydessä on arpajaiset.

Tapahtumista ilmoitetaan Sanomalehti Karjalaisen järjestöpalstalla, kotisivuilla ja tarinatuokioissa.

TERVETULOA TARINOIMAAN!

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012

(muutokset mahdollisia)

Tammikuu

12.1.2012     Tarinatuokio Heikki Jeronen näyttää kuvia Sortavalasta

Helmikuu

8.2.2012       Sääntömääräinen vuosikokous, vieraana Irina Ilvonen

15.2.2012     Vertaisopintoryhmä, neulakinnaskurssi alkaa klo 10

                        Kauppakatu 27 B 2 39, Joensuu, Ok-Opintokeskus

                        Yhteyshenkilö Tuula Kuisma p.050 557 9986

                       (yhteistyössä piirin ja OK-opintokeskuksen kanssa)                       

                         Ryhmä kokoontui yhteensä neljä kertaa:

                         15.2. klo 10, 22.2. klo 11, 1.3. klo 12 ja 15.3 klo 11

Maaliskuu    (1.keskiviikko)

7.3.2012       Tarinatuokio, VT Iiris Simonen oikeusaputoimistosta                   

                        edunvalvontavaltuutuksesta                    

Huhtikuu     (3.keskiviikko)

18.4.2012    Tarinatuokio, Asta Ruokolainen kertoo Sortavalasta

Toukokuu

9.5.2012      Tarinatuokio, toiminnanjohtaja Leena Knuuttila

                      P-K:n dementiayhdistyksestä luennoi aiheesta ”kun muistista puhutaan”

                      18-20.5.2012 Hautausmaatalkoomatka Sortavalaan

                      Varaukset Matka-Karjala, Joensuu 30.4.2012 mennessä

Kesäkuu     Iltatilaisuus vapaan seurustelun ja muisteluiden merkeissä

                      Kesäretki Onnelaan yhdessä Tohmajärven karjalaisten kanssa

Heinäkuu

7-8.7.2012  Sortavalan Laulujuhlat, ryhmämatka yhdessä piirin kanssa. Matkavaraukset   

                      Pohjolanmatka, Joensuu 15.2.2012 mennessä

Syyskuu

12.9.2012    Tarinatuokio, Marja Simola kertoo selkokielisestä kirjastaan ”Sellainen oli Viipuri”

Lokakuu

10.10.2012  Tarinatuokio, aiheena ”Liiku turvallisesti” vierailija Liikenneturvasta

Marraskuu

14.11.2012  Tarinatuokio, Yhteislaulutilaisuus

Joulukuu      Perinteinen joulujuhla

Lisätietoja museoista: http://www.keski-karjalanmuseot.fi/museot_tohmajarvi.htm

NEULAKINNASTEKNIIKKAA OPPIMASSA

Kurssilaisia tutustumassa neulakinnastekniikan saloihin.

Joensuun Sortavala-Seura päätti toteuttaa Karjalan Liiton vuoden teemaa Karjalaiset kädentaidot järjestämällä 16 tuntia kestävän Neulakinnaskurssin OK-Opintokeskuksen tiloissa. Kymmenen hengen innostunut ryhmä on ahkerasti yrittänyt päästä perille, miten isolla parsinneulalla yhdistellään lankapyörylöitä. Taitavana ohjaajana on toiminut käsityöneuvoja Leena Käyhkö.

Suomessa neulakinnasperinne oli vielä 1960 - luvulla vanhempien naisten hallussa, mutta nykyään tekniikan osaajat ovat harvassa. Meillä kintaita on tehty etenkin Karjalan ja Savon alueella, mutta myös Länsi-Suomessa ja Pohjanmaalla on osattu neuloa neulalla.

Kinnasneulatekniikka tunnetaan monissa maissa ympäri maailmaa. Se on kehittynyt eri alueilla erilaiseksi. Työotteita on erilaisia, aloitustapoja monenlaisia ja erilaisia pistoja on valtava määrä.

Itä-Suomessa ja luovutetun Karjalan alueella on vanhastaan tunnettu kolme erilaista pujottelutapaa, neulakinnastekniikkaa. Nämä ovat suomeksi, venäjäksi ja pyöräyttäen neulominen. Vertaisopintoryhmän tavoitteena oli oppia kaikki tekniikat, mutta pian huomasimme, että tuskin ehdimme tehdä kintaat suomeksi. Ryhmässämme kaikki olivat aloittelijoita. Olimme vain nähneet, miten äitimme tai mummomme olivat valmistaneet kintaita. Jokainen joutui tekemään useampia harjoitelmia, enenkuin työn jälki oli jotakuinkin kelvollista.

Neulakinnastekniikkaa on pääasiassa käytetty käsineiden valmistamiseen, mutta sillä voi tehdä myös myssyjä ja töppösiä. Valmis neulakinnas on paksu, tukeva ja lämmin, koska pinnassa on monta lankakerrosta päällekkäin. Valmistustekniikasta johtuen silmukat eivät purkaudu kuten tavallisessa neuleessa. Ei siis tarvitse pelätä neuleen purkautumista, vaikka kintaisiin tulisi reikä. Kintaat ovat kestäviä.

Niitä on käytetty yleisesti työkintaina rukkasten sisällä. Tällaisten rukkaskintaiden suut on neulottu avariksi, jotta ne voidaan riisua ja pukea helposti ilman toisen käden apua.

TUULA KUISMA