Talvi- ja jatkosodan seurauksena yli 400 000 karjalaista joutui jättämään kotinsa ja omaisuutensa siirtyen muuhun Suomeen.
Tätä karjalaisten isänmaallista tekoa ja karjalaisten asuttamiseksi laadittua sijoitussuunnitelmaa on pidetty ainutlaatuisena maailman historiassa. Jatkosodan aikana suurin osa Karjalan heimosta palasi takaisin kotiseudulleen rakentaen sodan hävittämän maakunnan jälleen elinvoimaiseksi, kunnes koti oli vuonna 1944 jätettävä lopullisesti.
Karjalan heimon kunnioittamiseksi syntyi 1960-luvulla ajatus Siirtoväen muistomitalista. Tätä muistomitalia on pidettävä yhtä oikeutettuna, kuin sotiemme johdosta jaettuja muita muistomitaleja.
Siirtoväen muistomitalin on lyöttänyt Karjalan Liitto ja sen saantiin ovat oikeutetut luovutetulta alueelta siirtymään joutuneet, joiden kotipaikka oli talvisodan alkaessa 30.11.1939 tai jatkosodan aikana vuosina 1941-44 mainitulla alueella. Mitalin voivat lunastaa edesmenneitten vanhempiensa muistoksi myös heidän lapsensa.
Muistomitalia kannetaan karjalaisjuhlissa, kunniakäynneillä ja isänmaallisissa tilaisuuksissa siirtokarjalaisia yhdistävänä tunnusmerkkinä. Mitalin on suunnitellut karjalainen heraldinen taiteilija Gustaf von Numers ja sen omistuskirjan karjalainen taiteilija Eka Lainio.
Mitalia jakaa Karjalan Liitto ja sen ensimmäinen yleinen jako tapahtui karjalaisjärjestöjen toimeenpanemissa talvisodan alkamisen 30-vuotismuistotilaisuuksissa marraskuun 30. päivänä 1969.