Karjalan Liitto
 

Merkkejä ansioituneille

Karjalan Liitto jakaa kultaisia, hopeisia ja pronssisia ansiomerkkejä järjestötyössä ansioituneille jäsenilleen.

Karjalan Liiton ansiomerkkejä haetaan eri tahoilta. Lisäksi liitosta saa tilata harrastusmerkkejä ja siirtoväen muistomitaleja.


Kultainen ansiomerkki

Kultainen ansiomerkki myönnetään erityisen ansiokkaan paikallisen ja piiritason toiminnan lisäksi pääasiassa valtakunnallisessa järjestötyössä ansioituneille. Lisäksi se voidaan myöntää erityisistä ansioista henkilöille, jotka ovat  valtakunnan tasolla toimineet karjalaisen kulttuurin ja siirtoväen hyväksi. Myös poikkeuksellisen ansiokkaasta ja pitkästä toiminnasta pelkästään liiton perusseuran (30 v.) tai piiritasolla(20 v.) tai liittotasolla (10 v.) sekä näiden yhdistelmästä voidaan myöntää liiton kultainen ansiomerkki.

 

Kultaista ansiomerkkiä haetaan vuosittain tammikuun loppuun mennessä, ja merkki luovutetaan tavallisesti liiton vuosittaisessa valtakunnallisessa kevätkokouksessa. Ansiomerkki voidaan luovuttaa myös muualla kuin liiton sääntömääräisissä tilaisuuksissa. Kultaisia ansiomerkkejä haetaan vapaamuotoisilla hakemuksilla liiton hallitukselta.

Kultaisen ansiomerkin hinta on 450 euroa.

 

Hopeiset ja pronssiset ansiomerkit

Hopeisia ja pronssisia ansiomerkkejä voivat myöntää Karjalaisseurojen piirit, Karjalaisten pitäjäyhdistysten liitto ja Karjalaisten sukyhteisöjen liitto sekä piirinomaiset jäsenjärjestöt, joita ovat Karjalainen Nuorisoliitto ja valtakunnalliset pitäjäseurat, joilla on ala-osastoja. Jos hakijaseura ei ole piirin, liiton  tai piirinomaisen järjestön jäsen, myöntää merkit Karjalan Liiton hallitus.

 

Hopeisia ja pronssisia ansiomerkkejä haetaan oheisilla kaavakkeilla viimeistään kolme (3) kuukautta ennen aiottua luovutuspäivää. Kaavake B liitetään pronssi- ja hopeamerkkihakemukseen. Merkit voidaan jakaa seuran vuosikokouksessa tai muussa sopivassa tilaisuudessa.


Hopeinen ansiomerkki

Hopeinen ansiomerkki (lomake)

Hopeinen ansiomerkki myönnetään pronssisen ansiomerkin saaneille järjestötyössä ansioituneille tai muutoin karjalaisuuden hyväksi toimineille henkilöille. Toiminnan on oltava  pitkäaikaista (9 v.) esimerkiksi seuran, piirin tai liiton johtopaikalla tai muussa luottamustehtävässä.

Hopeisen ansiomerkin hinta on 100 euroa.

 

Pronssinen ansiomerkki

Pronssinen ansiomerkki (lomake)

 

Pronssinen ansiomerkki myönnetään karjalaisessa järjestötyössä eri luottamustehtävissä ja siirtoväen hyväksi toimineille henkilöille. Vaatimuksena on, että työ on ollut menestyksellistä ja esimerkiksi kelpaavaa. Käytäntönä on ollut, että työ on kestänyt vähintään kolme (3) vuotta.

Pronssisen ansiomerkin hinta on 50 euroa.

 

Harrastusmerkki

Harrastusmerkki myönnetään aktiivisesti jo jonkin aikaa seuratoiminnassa mukana olleille jäsenille. Merkki toimii samalla liiton jäsenmerkkinä.

Harrastusmerkin hinta on 20 euroa.

 

Siirtoväen muistomitali

Siirtoväen muistomitalia kannetaan karjalaisjuhlissa, kunniakäynneillä ja isänmaallisissa tilaisuuksissa siirtokarjalaisia yhdistävänä tunnusmerkkinä. Mitalin ovat oikeutetut saamaan kaikki siirtokarjalaiset, joilla oli koti luovutetulla alueella talvisodan syttymisen hetkellä tai  jatkosodan aikana. Lisäksi mitaliin ovat oikeutetut näiden henkilöiden jälkeläiset. Siirtoväen muistomitaliin kuuluu saajan nimellä varustettu kunniakirja.
Siirtoväen muistomitalin hinta on 58 euroa.

 

 

Tiedustelut:
Karjalan Liitto ry
puh. (09) 7288 170
faksi (09) 7288 1710
toimisto(at)karjalanliitto.fi

 

 

Karjalan Liitto ry:n ansiomerkkien myöntämisperusteet 16.6.2007 lähtien.

 

Myöntämisperusteiden tavoitteet ovat:

1. Ansiomerkkejä on mahdollisuus anoa ja myöntää pitkään ja ansiokkaasti Karjalan Liiton eri tasoilla toimineille aktiiveille.
2. Vuosittain jaettavien kultaisten merkkien kokonaismäärää ei rajoiteta mikäli myöntämisedellytykset täyttyvät.
3. Ansiomerkkien jako on avointa ja tasapuolista myöntämisedellytykset täyttäville. Vuosittain ei rajoiteta seuroittain jaettavien merkkien määrää.
4. Ansiomerkkien hintataso tarkastetaan samassa yhteydessä.

 

Ensimmäinen myönnettävä merkki on pronssinen, sen jälkeen hopeinen ja ansioituneimmille anotaan ja myönnetään kultainen ansiomerkki.


Karjalan Liitto itse vastaa oman liittohallituksen ja -valtuuston puheenjohtajiston merkkien anomis-/myöntämiskäytännöstä ja kustannuksista, muutoin Karjalan Liitto ei rahoita ansiomerkkejä.


Pronssisen ja hopeisen merkin puoltoesitykset voi antaa piiri/ pitäjäyhdistysten liitto/sukuyhteisöjen liitto. Tätä puoltoa ei ehdottomasti edellytetä, mikäli myöntämisperusteet täyttyvät.


Hakija vastaa kustannuksista sekä siitä, että ansiomerkkianomuksen tiedot ovat totuudenmukaisia ja anomus on oikein täytetty. Vajaat anomukset palautetaan täydennettäviksi. Liiton toimisto ei omana työnä voi anomuksia täyttää.

 

Esimerkki  kultaiseen ansiomerkkiin oikeuttavan ansiokkaan karjalaistyön määrän laskemisesta:

Matti on ollut pitäjäseuran johtokunnassa, johtokunnan eri tehtävissä yhteensä 15 vuotta.
Piirin hallituksessa hän on aktiivisesti toiminut 3 vuotta.
Lisäksi hänet on kutsuttu Karjalan Liiton toimikuntaan, jossa hän on tehnyt työtä 2 vuotta.
Karjalan Liiton liittovaltuustossa Matti on ollut 3 vuotta.

Matti on saanut aiemmin pronssisen ja hopeisen ansiomerkin.
Myönnetäänkö hänelle kultainen merkki?

Uudet ehdot:
Seuratason työtä edellytetään 30 vuotta tai piiritason (piirit, pitäjä-/sukuliitto, Karjalan Liiton toimikunnat) työtä edellytetään vähintään 20 vuotta tai liittotason työtä vähintään 10 vuotta.

Esimerkki Matin ansioiden laskemisesta:
- seuratason ansiokas työ 15 v
- piiritason työ piirissä 3 vuotta x 2  = 6  (kerroin 2 - piiritaso)
- piiritason työ Karjalan Liiton
toimikunnassa 2 vuotta x 2 =  4  (kerroin 2 - piiritaso)
- Karjalan Liiton
liittovaltuustossa 3 v  x 3 =  9  (kerroin 3 - Karjalan Liiton liittotaso)
yhteensä 34   

Matille kertyy yhteensä 34  ”ansiovuotta” suhteutettuna seuratasolla edellytettävään vähintään 30 vuoteen ansiokasta työtä karjalaisuuden hyväksi.
 

Karjalan Liiton liittohallitukselle esitettäisiin kultaisen ansiomerkin myöntämistä, mikäli merkkiä hakee sen merkin maksamiseen sitoutunut yhdistys tai taho.

 

 

 



Mikä on siirtoväen muistomitali?


Talvi- ja jatkosodan seurauksena yli 400 000 karjalaista joutui jättämään kotinsa ja omaisuutensa siirtyen muuhun Suomeen.

Tätä karjalaisten isänmaallista tekoa ja karjalaisten asuttamiseksi laadittua sijoitussuunnitelmaa on pidetty ainutlaatuisena maailman historiassa. Jatkosodan aikana suurin osa Karjalan heimosta palasi takaisin kotiseudulleen rakentaen sodan hävittämän maakunnan jälleen elinvoimaiseksi, kunnes koti oli vuonna 1944 jätettävä lopullisesti.

Karjalan heimon kunnioittamiseksi syntyi 1960-luvulla ajatus Siirtoväen muistomitalista. Tätä muistomitalia on pidettävä yhtä oikeutettuna, kuin sotiemme johdosta jaettuja muita muistomitaleja.

Siirtoväen muistomitalin on lyöttänyt Karjalan Liitto ja sen saantiin ovat oikeutetut luovutetulta alueelta siirtymään joutuneet, joiden kotipaikka oli talvisodan alkaessa 30.11.1939 tai jatkosodan aikana vuosina 1941-44 mainitulla alueella. Mitalin voivat lunastaa edesmenneitten vanhempiensa muistoksi myös heidän lapsensa.

Muistomitalia kannetaan karjalaisjuhlissa, kunniakäynneillä ja isänmaallisissa tilaisuuksissa siirtokarjalaisia yhdistävänä tunnusmerkkinä. Mitalin on suunnitellut karjalainen heraldinen taiteilija Gustaf von Numers ja sen omistuskirjan karjalainen taiteilija Eka Lainio.

Mitalia jakaa Karjalan Liitto ja sen ensimmäinen yleinen jako tapahtui karjalaisjärjestöjen toimeenpanemissa talvisodan alkamisen 30-vuotismuistotilaisuuksissa marraskuun 30. päivänä 1969.


 
Poutapilvi web design Oy