UUSIKIRKKO VPL

Karjalan Liitto
 

Uusikirkko Vpl

Uusikirkko Vpl vuonna 1939

Ensimmäiset maininnat Uudestakirkosta v. 1445

Pinta-ala 640 km2; vesistöjen osuus 10 %

Asukkaita 11.110

Elinkeinot: maatalous, kalastus, palveluammatit

Naapurit: Kanneljärvi, Kivennapa, Kuolemajärvi, Muolaa, Terijoki

Uudenkirkon kirkko ja kellotapuli Uudenkirkon kirkko ja kellotapuli

 

Kylät

Airikkala, Anterola, Anttonala, Elinälä, Haapala, Halila, Halola, Harju, Himottula, Hyttilä, Hälkölä, Häme, Hänniloja, Hännilä, Iivattala, Inonkylä, Jaakkovala, Jokela, Jorola, Jäppilä, Järmilä, Kaipiala, Kalliola, Kanneljärvi, Kauppola, Kelola, Keppola, Kirjavala, Kirkkojärvi, Kirstinälä, Kiskola, Kitula, Kokkola, Kunttila, Kuujärvi, Kuuterselkä, Lahdenperä, Leistilä, Leistola, Lempiälä, Liikola, Makula, Mesterjärvi, Metsäkylä, Myttyniemi, Mäkienmäki, Neuvola, Peippola, Putrola, Päätilä, Ritarila, Rumpula, Sinkkola, Sortavala, Sykiälä, Taamala, Talpola, Tarkkala, Tirttula, Toivola, Tommila, Uimola, Uiskola, Uskila, Vohnala, Vihmala, Villikkala, Vitikkala, Vohnola

 

Historiasta

Muinaislöytöjen mukaan Uudellakirkolla on todettu pysyvää asutusta jo kivikaudella. Ensimmäisen kerran Uusikirkko mainitaan itsenäisenä seurakuntana v. 1445 Äyräpään papin Henrik Makerlandin testamentissa. Tällöin Uusikirkko oli jo eronnut Muolaan eli Pyhän Ristin seurakunnasta. Uudenkirkon alueesta erotettiin itsenäiseksi pitäjiksi myöhemmin Kuolemajärvi (1863) ja Kanneljärvi (1923). Kunta lakkautettiin v. 1948.

 

Sivistyksellisesti Uusikirkko kuului Kannaksen eturivin pitäjiin. Ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa v. 1872 Kirkkojärvellä ja Kansanopisto v. 1894. Kansanopisto jäi kuitenkin Kanneljärven puolelle v. 1923.

V. 1939 pitäjässä oli 21 kansakoulua. Pitäjässä toimi myös v. 1908) perustettu Maamieskoulu. Maamieskoulun yhteyteen liittyivät v. 1912 kasvitarha- ja talouskoulu. Kannaksen ammattikoulukoti jatkoi Raivolan lastenkodin työtä ja antoi kotitalous- ja maatalousopetusta. Koulun entisissä tiloissa, Espoon Leppävaarassa toimii nykyisin Arla-Instituutti, näkövammaisten koulutuskeskus.

 

Oppi- ja harrastusmahdollisuuksia antoivat eri kylien alueella toimineet nuoriso-, maamies-, voimistelu-, ja urheiluseurat sekä martta- ja työväenyhdistykset. Maanpuolustuksen hyväksi toimivat suojeluskunta- ja lottajärjestöt. Pitäjässä oli pääkirjasto sekä yli 20 sivukirjastoa.

Pitäjässä toimi myös kunnansairaala sekä lasten- ja kunnalliskoti.

 

Luonto

Uudenkirkon maisemat olivat hyvin vaihtelevia, maasto kumpuilevaa. Mäet, laaksot, joet ja kymmenet järvet antoivat maisemalle leimansa. Luonnonmaisemien välissä olivat hyvin hoidetut pellot, niityt ja ihmisen rakentamat kylät sopusoinnussa luonnon kanssa. Metsäalueet olivat valtaosaltaan männikköä kasvavia hiekka- ja sorakankaita. Monet jalopuut kasvoivat luonnonvaraisina pitäjän alueella. Metsistä ja soilta saatiin syksyisin runsaasti marjoja ja sieniä. Pitäjän tunnetuin mäki, Mäkienmäki, kohosi 102 m merenpinnan yläpuolelle.

 

Tunnettuja paikkoja

Kauniit maisemat sekä hyvät kulkuyhteydet mm. Viipuriin, Terijoelle ja Pietariin, houkuttelivat alueelle paljon kesävieraita ja turisteja.

Tunnettuja olivat mm. Halilan ja Patrun parantolat sekä Perkjärven tykistöleiri Kaukjärvellä. Muista kuuluisista paikoista voidaan maininta esim. Inon patterit, Rakkauden hauta Vammelsuussa, Kuolemankuilu, Wulinan taiteilijapuisto, Seitsenjärvet ja laajat merenrantanäkymät. Raivolan aseman mukaan nimetty Suomen suurin lehtikuusimetsä, joka perustettiin Pietari Suuren aloitteesta 1700-luvulla laivanrakennustarpeiden saantia varten. Nykyään metsä kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.

Patrun parantola low

Patrun parantola Kuva: Uusikirkko kuvamuistoina 1979

 


Tulosta sivu

UUSIKIRKKO-LIITE

Karjalan N:O 38 - 1971 liite

Liiteessä on paljon mielenkiintoista asiaa Uudenkirkon pitäjään liittyen

 

katso oheinen pdf-tiedosto

(Luovutetun Karjalan sivuilta)


VAAKUNASELITYS

"Sinisellä kilvellä apilapäinen naularisti ja alainen, yläreunaltaan säde- ja alareunaltaan aaltokoroinen hirsi, jonka alapuolella verkonkudontakäpy hirsittäin; kaikki kultaa."


Vaakuna on merkitty 27.2.1990 Suomen Heraldisen Seuran rekisteriin numerolla 289.
Vaakunan ovat suunnitelleet Olof ja Salme Eriksson ja se on valmistettu Cintre Oy:ssä Janakkalan Tervakoskella 1988.


 
Poutapilvi web design Oy