Uusikirkko-seura r.y.

Seura on perustettu 3.7.1971 Salossa.

Perustamistilaisuudessa oli mukana 35 uusikirkkolaista.

Kokouksen puheenjohtajana toimi Toivo Mannonen ja sihteerinä Esko Paju.

Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin: Irja Kankainen Valkealasta, Lauri Aulosalo Eurasta, Esko Paju Salosta, Vilho Ranki Tampereelta, Ilmo Määttänen Halikosta, Emma Himanen Lahdesta, Viljo Beranger Imatralta, Martti Uuttu Mietoisista ja Toivo Mannonen Muurlasta sekä varajäseniksi Sulo Saustila Porista, Niilo Kyynäräinen Sauvosta, Uuno Pöyhönen Turusta ja Elsa Inkinen Imatralta.

Yhdistyksen tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on olla entisen Uudenkirkon kunnan alueella asuneiden ja heidän jälkeläistensä ja ystäviensä yhdyssiteenä, koota ja tallentaa Uudenkirkon historiaan liittyviä kulttuuriarvoja ja vaalia kotiseudun muistoja ja perinteitä sekä tehdä tunnetuksi Karjalaa ja karjalaisia koskevia kysymyksiä. Yhdistys kuuluu jäsenenä Karjalan Liittoon.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi

Seuran puheenjohtajat

1971-1977        Armas Saustila, Salo

1978-1984        Vilho Ranki, Tampere

1985 erosi        Alli Suomi, Halikko

1985-1997        Alpo Kakko, Perniö

1998-2008        Ilkka Juusti, Piikkiö

2009-2010        Taisto Kakko, Turku

2011-                 Outi Grusander, Salo

Äiti Karjala –muistomerkki Lappeenrannassa

Uusikirkko-seura r.y. oli aloitteentekijänä Lappeenrannassa sijaitsevalle Äiti Karjala –monumentille.

Äiti Karjala -patsas Lappeenrannassa (kuva Lappeenrannan julkiset veistokset)

Ajatus luovutetun alueen hävitetyissä sankarihaudoissa lepäävien sankarien muistolle pystytettävästä muistomerkistä oli alun perin Uusikirkko-seuran entisen puheenjohtajan ja silloisen hallituksen jäsenen Armas Saustilan.

Seuran puheenjohtaja Vilho Ranki lähti viemään hanketta eteenpäin, ja esitti sitä Karjalan Liiton toteutettavaksi hankkeen vaativuuden johdosta. Karjalan Liiton hallituksen myönteisestä päätöksestä huolimatta hanketta ei lähdetty toteuttamaan johtuen kilpailevista toimista. Lappeenrannan kaupungista annettiin hankkeelle ja Uusikirkko-seuralle kuitenkin positiivinen signaali, josta syystä kutsuttiin koolle Etelä-Karjalan luovutetun alueen pitäjäseurojen ja säätiöiden edustajat suunnittelemaan asiaa. Hanke eteni Uusikirkko-seuran, Pyhän Säätiön, Viipurin yhdistysten, Koivisto-seuran, Antrea-seuran, Vuokselan pitäjäseuran, Kirvu-seuran, Kannel-säätiön, Rautu-seuran ja Suojärvi-seuran voimin. Toimikunnan puheenjohtajaksi kutsuttiin Lappeenrannan kaupunginjohtaja Jarmo Kölhi.

Muistomerkkihankkeen suojelijoiksi lupautuivat puolustusministeri Elisabeth Rehn ja kenraali Lauri Sutela. Muistomerkin valmistajaksi valittiin kuvanveistäjä Kauko Räsänen Espoosta.

Äiti Karjala –monumentin paljastustilaisuus pidettiin Lappeenrannassa 19.9.1993. Monumentti muodostuu metrin korkuisesta jalustasta, jolla seisoo neljämetrinen Äiti Karjala –patsas. ja sitä kolmelta suunnalta ympäröivä 70 m pitkä graniittimuuri, johon on kaiverrettu luovutetun Etelä- ja Keski-Karjalan sankarihautausmaihin haudattujen tai kadonneina siunattujen 5.500 sankarivainajan nimet.

Ks. lisää seuraavista linkeistä

Äiti Karjarla -muistomerkki

Lappeenrannan sankarihautausmaa