Äyräpään nähtävyyksiä

 

Äyräpään pitäjä oli tunnettu kauniista luonnostaan; Äyräpäänjärvestä sekä etenkin Vuoksen vesistöstä, jonka molemmin puolin pitäjän alue levittäytyi. Vuoksessa sijaitsivat Paakkolan koski ja Paakkolan kanava, joka avattiin kosken viereen vuonna 1895. Vuoksen rannoilla kohosi myös Paakkolan harju, joka aikoinaan veti puoleensa huvila-asutusta. Nykyisin Paakkolan kosken länsiranta huviloineen sekä Paakkolan kanavan alue on yksityisen henkilön käyttöönsä varaamaa aluetta.

 

Vuoksen pohjoisrannalla Paakkolankoskeen työntyy Linnaniemi, entinen saari. Paikkaa on epäilty muinaislinnaksi, vaikka siihen viittaavia rakenteita ei niemestä olekaan löytynyt.

 

Pölläkkälän entisen taajaman eteläpuolella Vuokseen työntyy niemenä pitkä ja kapea Saunasaaren harju  Tältä Paakkolan harjun jatkeelta avautuvat kauniit näköalat Vuoksen selälle.

 

Vuoksen vesistön lisäksi osa jo suomalaisaikana suojeltua Äyräpäänjärveä ulottuu  pitäjän alueelle, vaikka suurin osa siitä jääkin Muolaan kunnan puolelle. Äyräpäänjärvi tunnetaan nykyäänkin rikkaana lintujärvenä.

 

Luonnonnähtävyyksien lisäksi Äyräpää tunnetaan sotahistoriallisista kohteistaan, ja koko Äyräpään-Paakkolan harju onkin täynnä juoksuhautoja, poteroja, pesäkkeitä, korsunpohjia ja ammuskuoppia.

 

 

Talvi- ja jatkosodassa täysin tuhoutunut Äyräpään kirkko valmistui arkkitehti Oiva Kallion suunnittelemana Vuokseen pistävälle Lammasniemelle vuonna 1934. Kirkko edusti tyyliltään funktionalistista pitkäkirkkoa, jonka päädyssä oli portaittain kapeneva kellotorni.

 

Äyräpään pitäjäseura sai kirkon rauniot suojelukohteeksi vuonna 1993, jolloin yhteen lattian teräsbetonikappaleista kiinnitettiin kirkon muistolaatta sekä Äyräpään ja Vuosalmen taistelussa kaatuneiden muistotaulu.

Taistelut tuhosivat myös kirkon ympärillä olleet siviili- ja sankarihautausmaat. Neuvostoaikana Äyräpään siviilihautausmaa toimi sotilaiden harjoitusalueena ja leiri- paikkana, kunnes se rauhoitettiin vuonna 1995, jolloin alueelle pystytettiin muistomerkki.

 

Suomen valtio pystytti vuonna 1996 kenttähautausmaalle tuntemattomiksi jää- neiden suomalaissotilaiden haudalle graniit- tisen muistopaaden.

 

Siviilihautausmaa kynnettiin keväällä 2004 ja paikalle istutettiin männyntaimia. Muistokivet kuitenkin säilyivät hautausmaan reunalla. Keväällä 2006 pitäjäseura sai solmituksi alueen nykyisen paikallisviranomaisen kanssa sopimuksen hautausmaan suojelusta ja kunnostuksesta. Kunnostussuunitelma on tekeillä, ja tarkoitus on palauttaa Äyräpään siviilihautausmaa ennen viimeisintä tuhotyötä edeltäneeseen tilaan.

---