Ajankohtaista
Karjalan Liitto on valinnut vuoden karjalaiseksi kirjaksi FT Pirkko Sallinen-Gimplen Karjalaisen keittokirjan. Vuoden karjalaiseksi pitäjä- ja kyläkirjaksi valittiin FM Jaana Juvosen Uukuniemen historia.
FT Pirkko Sallinen-Gimpl on toimittanut Karjalaisen keittokirjan, joka valittiin vuoden karjalaiseksi kirjaksi. Teos on laaja karjalaisen ruuan perusteos. Sallinen-Gimpl on laaja-alaisesti perehtynyt paitsi karjalaiseen ruokaperinteeseen myös karjalaisten perinteisiin ja kansankulttuuriin, mikä näkyy myös keittokirjassa. Se ei ole ainoastaan reseptikokoelma, vaan se sisältää runsaasti ruokailuun liittyvää perinnettä ja ruokaan liittyvää vuotuisperinnettä.
Kirjassa esitellään laajasti karjalaisen ruokaperinteen taustoja ja erityispiirteitä, muun muassa uunin käyttöä, mieltymystä happamaan makuun ja luonnon, esimerkiksi sienten runsaaseen hyödyntämiseen. Kirjassa kerrotaan, miten muualle Suomeen asutetut karjalaiset rikastuttivat paikallista ruokakulttuuria. Karjalaisessa keittokirjassa on hyvä kuvitus, myös ruuanvalmistusvälineistöä on esitelty kuvin ja sanoin. Sisältöä on höystetty pienin ruokaan liittyvin tarinoin ja sanonnoin, mikä tekee kirjasta hauskaa luettavaa. ”Köyhälläkin on aikaa keittää, muttei oo aikaa jäähyttää. Syöphä sitä paljokii, ellää vähemälläkkii”, sanoivat jääskeläiset.
Karjalainen keittokirja perustuu vuonna 1988 kerättyyn karjalaisen ruokaperinteen kyselyaineistoon, jota koottiin luovutetun Karjalan ja Etelä- ja Pohjois-Karjalan asukkailta.
Viime vuoden karjalaiseksi kirjaksi valittiin Karjalan kielen sanakirja.
Vuoden karjalainen pitäjä- ja kyläkirja valittiin toisen kerran. Tänä vuonna järjestetyssä kilpailussa parhaimmaksi nousi FM Jaana Juvosen kirjoittama Uukuniemen historia.
Uukuniemen historia on ammattimaisesti tehty, mikä näkyy kirjan lopputuloksessa. Käsittelytapa on monipuolinen, vaikka sisältöä on jouduttu supistamaan alkuperäisestä suunnitelmasta. Esille tulee Uukuniemen vaiheet viime aikoihin asti. Kirjan ulkoasu ja riittävä määrä kuvia tekee siitä miellyttävän lukea. Kirjan etuna ovat myös viitteet ja lähteet, todetaan valintaperusteissa. Tämän vuoden valinnan teki Karjalan Liiton varapuheenjohtaja Risto Kuisma.
Tämän vuoden karjalainen pitäjä- ja kyläkirjakisaan osallistui 18 julkaisua. Niiden joukossa olivat mm. teokset Keskiselkä – Kylä keskellä Kirvua, Heikki Makkosen ja Asko Makkosen Moisseinvaara – Sinikuusamain kylä, Rajan pinnassa – Kivennavan kylät ja Rauno Nurmen teos Rakkolanjoesta hovinmaaksi, joka liittyy Vahvialaan.
Luovutetun Karjalan kylistä ja pitäjistä ilmestyy vuosittain useita kymmeniä julkaisuja. Laadukkaiden julkaisujen taustalla ovat yleensä karjalaiset pitäjäseurat ja -säätiöt ja monet kirjoista ovat syntyneet talkoovoimin. Näitä mainioita teoksia halutaan tuoda esille ja siksi Karjalan Liitto järjesti nyt toisen kerran Vuoden karjalaisen pitäjä- ja kyläkirjakilpailun.
Viime vuonna kisaan osallistui kolmisenkymmentä teosta. Tuolloin kisan voitti Kivennavan Vehmainen ja Riihiö – Kohtalon raja -teos, jonka on toimittanut FM Anna Rauhala.